Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Teatterin ja tanssin tekijät / Suomen Kansallisooppera /

Alexis af Enehjelm: O Hellas barn

1912

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

O Hellas barn 29.09.1912 | kesto: 2:44 (Audio)

Tenori Alexis af Enehjelm (1886-1939) oli monipuolinen kulttuuripersoona, joka tuli suomalaisille tutuksi ennen kaikkea radion välityksellä.

Enehjelm oli Suomalaisen oopperan laulaja ja teki runsaasti ansiokkaita roolisuorituksia, mutta hänet muistetaan 1920-30 –luvuilta varsinkin radiokuuluttajana, jutuntekijänä ja radioviihteen uranuurtajana.

Alexis af Enehjelm levytti jonkin verran kotimaisia yksinlauluja Gramophone-levymerkille 29.9.1912.

Romanssi "O Hellas barn" on alunperin näytelmästä "Prinsessan av Cypern" (Kypron prinsessa, 1860). Sävellys on Fredrik Paciuksen ja teksti Zacharias Topeliuksen käsialaa. Tuntematon pianisti säestää.

Teksti: Johanna Nuorivaara

AVAINSANAT: hämeenlinnalaiset, laulajat, laulumusiikki, musiikki, musiikkiesitykset, ooppera

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Alexis Gustaf Maximilian af Enehjelm syntyi 2.10.1886 Hämeenlinnassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1906 ja lähti sen jälkeen opiskelemaan filosofiaa ja sosiologiaa Helsingin Yliopistoon. Tieteellinen ura vaihtui kuitenkin parissa vuodessa taiteelliseksi, sillä vuonna 1908 yliopisto-opinnot saivat jäädä ja Enehjelm matkusti Saksaan ja Itävaltaan opiskelemaan laulua. Münchenissä häntä opetti Helmut Schinkel ja Wienissä (1909-13) Akademie für Musik und Darstellende Kunst –oppilaitoksessa Haböck.

Laulajan uransa Enehjelm aloitti konserttilaulajana. Hän toimi myös laulunopettajana Helsingin Musiikkiopistossa 1914-19. Vasta vuonna 1919 hän sai kiinnityksen Suomalaiseen oopperaan, jossa hän tosin viihtyi vain vuoden, koska Darmstadtin Hessisches Landestheater kiinnitti hänet neljäksi vuodeksi omaan solistikuntaansa.

Ura Suomalaisessa oopperassa jatkui vuodesta 1924 vuoteen 1931. Enehjelm esiintyi oopperan lisäksi myös konserttilavoilla ja oratoriosolistina. Hän konsertoi myös ulkomailla, muun muassa Wienissä, Berliinissä, Dresdenissä, Hampurissa ja Pietarissa.

Oopperanäyttämöllä Enehjelm esiintyi noin 50 eri roolissa. Esimerkiksi: Florestan Beethovenin Fideliossa, Kreivi Almaviva Rossinin Sevillan parturissa, Radames Verdin Aidassa, Pinkerton Puccinin Madama Butterflyssa, Don Jose Bizet´ Carmenissa sekä nimiosat Wagnerin Tannhäuserissa ja Lohengrinissa.

Vuonna 1926 Enehjelm ryhtyi sivutöinään avustamaan aloittelevaa Yleisradiota. Aluksi hän toimi ohjelmapäällikkönä, kuuluttajana ja selostajana. Sivutyö vaihtui päätoimiseksi vuonna 1931, jolloin Enehjelm siirtyi kokonaan Yleisradion palvelukseen. Vuodesta 1934 hän toimi selostus- ja viihdeosaston päällikkönä.

Oopperan ja radiotyön lisäksi Enehjelm sävelsi yksinlauluja, julkaisi novellikokoelman (1919), romaanin "Giovanna går vilse" (1934) ja runoja sekä suomensi oopperatekstejä.