yle.fi




Elävä arkisto / Oma elämä / Terveys ja sairaus / Mielenterveys /

Lääkitty mieli

1996-2011

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Aivot (2011) Yle kuvanauha.

Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Hoitona ovat yhä useammin lääkkeet, joita käytetään mitä moninaisempiin ongelmiin. 1980-luvulla masennuksen lääkehoidon mullisti Prozac ja muut niin kutsutut onnellisuuspillerit, joiden käyttö on kasvanut jatkuvasti.

Psyykenlääkkeillä hoidetaan nykyään monia eri vaivoja aina psykooseista bulimiaan. Masennuslääkkeiden lisäksi Suomessa käytetään laajalti ahdistus- ja unilääkkeitä, sillä ahdistuneisuus ja unettomuus ovat yleisiä oireita lähes kaikissa psykiatrisissa häiriöissä.

Mielenterveyshoidon lääkekeskeisyydestä ollaan väännetty kättä aina lääkkeiden käytön yleistymisestä lähtien. Psykiatrian yhteyksiä kaupallisiin lääkeyhtiöihin on moitittu ja lahjontaa muistuttavat lääke-esittelyt herättäneet keskustelua.

Uutta tutkimustietoa masennuslääkkeistä (leike 1)

Tuore suomalaistutkimus on löytänyt masennuslääkkeistä uusia vaikutusmekanismeja. Tutkimuksissa on havaittu lääkkeiden muovaavan hermoverkkojen toimintaa. Masennuksen hoidon onnistuminen pystytään toteamaan myös aivokuvista. Muutokset ovat samankaltaisia hoidettiinpa potilasta sitten lääkkeillä tai psykoterapiassa. Aivojen ja mielen välinen yhteys on edelleen psykiatrian suurimpia arvoituksia.

Mielialalääkkeistä on moneksi (leike 2)

Masennuslääkkeistä haetaan apua myös mm unettomuuteen, migreeniin ja tupakkariippuvuuteen. Ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on sitä mieltä, että lääkkeiden käyttöä voitaisiin vielä tehostaa Suomessa.

Lääkehoito ei yksin riitä (leike 3)

Katri Kemppaisen masennus sai alkunsa epäonnistuneesta selkäleikkauksesta, jonka seurauksena hänestä tuli kipupotilas. Katri uskoo, että masennuslääkkeistä voi olla apua toipumiseen alkuun pääsyssä.

Psykiatri Pekka Laine Oulun yliopistollisesta sairaalasta harmittelee psykoterapeuttisen hoidon olevan vain harvoille mahdollista. Lyhytkin terapia maksaa helposti tuhansia euroja, mutta masennuslääkkeitä voi saada viidellä eurolla useaksi kuukaudeksi. Laine kokee kuitenkin vaarallisempana rauhoittavien lääkkeiden käytön, jotka voivat säännöllisesti käytettynä jopa estää kuntoutumisen, sillä ne haittaavat uuden oppimista, muistamista ja oivaltamista.

Masennuksen hoito lääkekeskeistä (leike 4)

Masentuneille tarjotaan helposti pelkkiä masennuslääkkeitä, vaikka hoidoksi tarvittaisiin ensisijaisesti psykoterapiaa. Syynä ovat heikentyneet resurssit ja puuttuva masennuksen hoito- ja kuntoutusjärjestelmä.

Mitä psyykenlääkkeillä tavoitellaan? (leike 5)

Mielialalääkkeiden käyttö on kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut. Kaikille eivät mielialalääkkeet sovi, eivätkä kaikki halua niitä syödä. Vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia hoitoja ei tarjota. Johan Mångård kertoo omasta sairastumisestaan masennukseen ja hoidosta. Lisäksi pohditaan mitä hyvä mielialan tai masennuksen hoito.

Psyykenlääkkeitä syödään Suomessa kuin leipää (leike 6)

Toimittaja Jouni Tervo kokeilee kuinka helppoa on saada masennuslääkkeitä. Hän käy viidellä helsinkiläisellä yleislääkärillä valittamassa unettomuutta, väsymystä ja työuupumusta. Viidestä lääkäristä neljä kirjoittaa psyykelääkereseptin heti ensimmäisen käynnin perusteella.

Psykoosia voidaan hoitaa ilman kovia lääkkeitä (leike 7)

Psykoosia voidaan hoitaa ilman kovia psyykelääkkeitä. Keroputaan sairaalassa Torniossa ollaan vahvat lääkkeet vaihdettu menestyksekkäästi terapeuttiseen hoitoon ja potilaan ammattimaiseen tukemiseen.

Onnellisuuspillereitä Amerikasta (leike 8)

Masennuslääkkeet keksittiin jo 50-luvulla, mutta 80-luvulla alettiin kehitellä ns. kolmannen sukupolven masennuslääkkeitä, joista ensimmäisenä markkinoille tuli Prozac. Suomessa näitä SSRI-lääkkeitä alettiin käyttää 90-luvulla. Ne saivat lempinimen "onnellisuuspilleri", sillä niiden luvattiin auttavan masennukseen ilman ikäviä sivuvaikutuksia. Kynnys aloittaa lääkitys madaltui huomattavasti. Ylilääkäri Antti Liikanen kertoo miten lääkkeet vaikuttavat ja mitä haittavaikutuksia niillä on.

Teksti: Heidi Sommar

AVAINSANAT: ahdistus, ahdistuslääkkeet, aivot, depressio, epätoivo, haastattelut, ihmiskuva, itsemurha, itsemurhayritykset, itsetunto, kuntoutus, lääkehoito, lääkepolitiikka, lääketeollisuus, lääkkeet, masennus, masennuslääkkeet, medikalisaatio, mielenterveys, mielenterveyshäiriö, mielenterveysongelmat, mielenterveyspalvelut, mielenterveystyö, mieliala, minäkuva, psykiatria, psykiatrinen kuntoutus, psykologia, psykoosi, psyyke, psyykenlääkkeet, reportaasit, riippuvuus, stressi, suru, tunteet, tuska, työkyky, työkyvyttömyys, unilääkkeet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Psyykenlääkkeet voidaan jakaa käyttötarkoituksensa mukaisesti viiteen eri ryhmään, jotka ovat antipsykoottiset-, depressio-, mieliajantasaaja-, ahdistus- ja unilääkkeet.
  • Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan (2011) joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Vuonna 2010 noin 700 000 suomalaista käytti vuosittain ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä. Noin joka kymmenes aikuinen käytti jotakin psyykenlääkettä säännöllisesti.
  • Mielenterveysongelmista yleisimpiä ovat depressio, skitsofrenia, päihderiippuvuus, dementioihin liittyvät mielenterveysongelmat ja ahdistuneisuushäiriöt. Oman aikamme tyyppioireyhtymä on työuupumus (ns. burn out), sijoittuu ahdistuneisuuden ja depressioiden välimaastoon. Lähde: Terveyskirjasto.
  • Yleisyytensä ja vaikutuksensa vuoksi masennus on yksi merkittävimpiä kansanterveydellisiä ongelmia. Masennuksen perimmäisistä syistä on erilaisia näkemyksiä, mutta sen on havaittu ilmenevän aivoissa biokemikaalisina muutoksina, joihin mm. masennuslääkkeillä yritetään vaikuttaa.
  • Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yhä useampi voi saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, sillä tukipäätöksiä eivät enää rajoita määrärahat.
  • Ensimmäinen neurolepti (klorpromatsiini) otettiin Suomessa käyttöön 1950-luvulla, trisykliset masennuslääkkeet 1960-luvulla, atyyppinen neurolepti klotsapiini 1980-luvulla, SSRI-masennuslääkkeet (serotoniinin takaisinoton estäjät), uudet masennuslääkeryhmät 1990- ja 2000-luvulla. Lähde: Wikipedia.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Prisma Studio
Ykkösen aamu-tv
Akuutti
Akuutti
A-studio
MOT: Medikalisaatio
Akuutti
Akuutti

YLE Tiedeohjelmat , Aamu-TV, TV2 Asiaohjelmat, TV2 Terveysohjelmat, A-studio, TV1 Tutkiva ryhmä, TV2 Terveysohjelmat

HAASTATELTAVAT: Eero Castrén, Erkki Isometsä, Timo Partonen, Katri Kemppainen, Pekka Laine, Timo Klaukka, Johan Mångård, Seija Talo, Jouko Lönnqvist, Risto Ihalainen, Pirkko Lahti, Markku Myllykangas, Antti Liikanen, Sirkka Maikkula, Jouni Pejäniemi, Birgitta Alakare, Kauko Haarakangas

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike1: Pirjo Koskinen (toim). Jari Pussinen (kuv). Simo Lappalainen (leik).Tero Juuti (graaf). Mikko Lehtola (graaf).
Leike 2: Marjo Rein (toim)
Leike 3: Reija Paananen (toim). Marko Väänänen & Kimmo Hiltunen (kuv). Kimmo Hiltunen (leik).
Leike 4: Karin Mariola (toim)
Leike 5: Arto Hyvönen, Pasi Peiponen (toim)
Leike 6: Astrid Gartz (tuot). Jouni Tervo (toim). Kaijaleena Rajatora (ohj). Juha Rikka (leik, ohj). Hannu Pakarinen (kuv). Balker Hamid (ään). Augustina Jämsä (multimediasuun, kuvsiht). Outi Kortelainen (arktoim). Hilppa Hyrkäs (graaf).
Leike 7: Jaakko Luoma (toim), Juha Norokytö (kuv, ään), Juhani Voutilainen (kuv), Kari Hätinen (ään), Katja Wessman-Salonpää (leik), Minna Haataineen (näyt)
Leike 8: Maria Tolppanen (toim). Seppo Bergman (kuv, ään). Jouko Vaaranmaa (leik).

Kuva: Aivot (2011) Yle kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

YLEn www-sivustot

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 12.04.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä