Paimion vanha pappila
Kun arkkitehti Viri Teppo-Pärnä
perheineen muutti Paimion vanhaan pappilaan vuonna 1986, oli talo
ollut autiona 15 vuotta. Vuonna 1806 rakennetun pappilan seinät
olivat riekaleisia, kun lukuisat ostajaehdokkaat olivat testanneet,
ovatko pinkopahvien takana olevat hirret kunnossa.
- Tottakai hirret ovat kunnossa
talossa, jonka kivijalka on monta metriä korkea, toteaa Viri
Teppo-Pärnä vanhan pappilan salissa. Sali oli tarkoitus jättää
kylmäksi, mutta 7-henkinen perhe tajusi pian, että jokainen huone
tarvitaan asumiseen.
Viri perheineen on saanut katsella ja
kopioida pappilan vanhojen asukkaiden valokuva-albumeja. Myös
asumistyylistä on saatu arvokasta tietoa. Salissa on 1900-luvun
alkupuolella ollut tummat tapetit ja valkoiset pitsiverhot, samat
elementit löytyvät salista tänä päivänäkin.
- Salin uuni on 1900-luvun
alkupuolelta, joten emme hakeneet sisustusmallia 1800-luvun alusta,
kunnioittaa Viri eri aikakausien asumista.
Maltillista kunnostusta
Jykevä hirsiseinä on ulkopuolelta
laudoitettu ja välissä on tuohta tuulensuojalevynä. Hirsien raot on
tilkitty huolellisesti. Hirren suojana on vanhoja pahvin paloja ja
tapetin alla uudet pinkopahvit riekaleisten tilalla.
- Lattiasta poistimme ikävän
korkkimaton ja maalasimme sen ohuesti öljymaalilla. Lattiaa ei ole
nostettu koskaan ylös joten lattiassa näkyvät vanhat naulojen
kannat. Me hyväksymme viileähkön lattian ja käytämme mattoja ja
villasukkia. Lattiassa kiertää reunalauta, jonka voi tarvittaessa
nostaa ylös ja niin mekin olemme monessa huoneessa tehneet - aukosta
on työnnetty vähän sahanpurua sisään, Viri kertoo. Ainoa erikseen
eristetty huone on alkanut arveluttaa - tuliko tehdyksi turhaa
työtä?
- Vuonna 1986 teimme sen ajan
"hyvän" ratkaisun eli panimme ohuen puukuitulevyn yhden
huoneen ulkoseinän eristeeksi. Myöhemmin saatujen hyvien kokemusten
jälkeen emme laittaisi enää sitäkään. Hirren varauskyky on aina
hyvä ja pieni lisäys puukuitulevyä tekee vain sen, että seinä on
mukavampi koskea pakkasellakin. Mutta kukapa nyt nojailisi pakkasella
ulkoseinään, kysyy Viri ikään kuin itseltään.
Avovintti - terveellisen talon
hyvä takuumies
Viri Teppo-Pärnä arvelee, että
heillä on kohta varsinais-Suomen ainoa avovintti. Niin paljon ihmiset
rakentavat nykyään huoneita entisiin avovintteihin.
- Me pidämme vinttiä teknisenä
välittäjäkerroksena. Jos katto falskaa tai tuuli painaa peltikaton
saumoista vettä sisälle, niin vintin lattialle ilmestyvää pisaraa
voi siinä tarkastella. Tiedämme, mitä talossa tapahtuu. Jos vintti
olisi rakennettu huoneiksi, rakenteiden alla voisi tapahtua vaikka
mitä, emmekä pääsisi tarkastelemaan asioita ajoissa.
Talon tunnelma syntyy ihmisistä
Pappilan vanhat astiakaapit
löytyvät yhä keittiöstä ja niiden seurana on tuttavilta saadut
vanhat kierrätyskaapit. Näillä eväillä keittiön kalusteet
tulivat maksamaan nolla markkaa.
- Kyllä se varmaan hirmuisesti
hämmästytti tuttavia, jotka miettivät, että minkähänlaiset
kaapinovet valitsemme. Mutta sitähän voi joskus säästää ja
tässähän me olemme säästäneet vanhassa rahassa parisataatuhatta
markkaa, jos vertaa naistenlehtien esittelemiin keittiöremontteihin.
Kyllä vaatimattomissakin oloissa voi tehdä hyvää ruokaa ja pitää
perheen tyytyväisenä, ei se ole kiinni olosuhteista vaan muista
asioista, yhteishengestä ja elämän pienistä iloista.
Virin mielestä ihminen voisi olla
joskus vähän vähempäänkin tyytyväinen ja iloita siitä,
mitä hänellä on juuri nyt.
- Elämä, oikea elämä on juuri
tällä hetkellä tässä ja nyt, toteaa Viri tunnelmallisessa
keittiössään.
Toimittaja
Henna Peltola
Takaisin
arkistoon
