Kosteusvaurio
-
rakenteissa piileskelevä mörkö
Kosteusvaurio ei ole harvinainen
löytö, kun remonttimies purkaa vanhan pesutilan rakenteita.
Kansanterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa eniten
kosteusvaurioita havaittiin 1960- ja
1970-luvuilla rakennetuissa pientaloissa.
Puolet pientalojen
kosteusvaurioista on kylvetty jo rakennusvaiheessa. Puutteellinen
suunnittelu, virheellinen tai huolimaton työ tai väärät
materiaalivalinnat kostautuvat märkätiloissa kosteusvaurioina
ennemmin tai myöhemmin.
Kerrostaloissa puutteellinen
ilmanvaihto oli yksi merkittävä kosteusvaurioihin johtanut syy
niin asuin- kuin yhteistiloissakin.
Kosteusvaurion tunnusmerkit
Kosteusvaurioisten talojen
asukkailla on todettu oireina toistuvaa flunssaa, nenän
tukkoisuutta, nuhaa, poskiontelotulehduksia ja äänen käheyttä.
Hengitystievaikeudet, silmien ärsytys, kuiva tai limainen yskä
sekä kuumeilu voivat myös olla selviä merkkejä kodin
kosteusvauriosta.
Kosteusvaurion
tunnistaa helposti, jos home on silmin havaittavissa. Mikä tahansa
materiaali voi homehtua, jos kosteutta on riittävästi.
Sisäpinnoitteissa voi olla kosteusjälkiä, tapetti irtoaa
seinästä tai muuttaa väriään, seinät mahdollisesti
pullistelevat kosteuden takia.
Myös tunkkainen, kellarimainen
haju voi paljastaa rakenteiden alla muhivan vaurion. Jos vesi
häviää lämmitysverkosta tai vesimittarin osoitin pyörii, vaikka
kulutusta ei ole, kannattaa kartoittaa rakennuksen kunto. Ja
kosteusvaurioita voi olla jopa silloinkin, vaikka ne eivät anna
vielä mitään merkkejä itsestään.
Märkätilojen
rakennusmääräykset
Märkätiloja ovat tilat, joissa on
lattiakaivo ja joiden seinät sekä lattia joutuvat alttiiksi
roiskevedelle. Pesu- ja saunatilojen lisäksi myös wc ja
kodinhoitohuone voidaan luokitella märkätiloiksi. Vuonna 1999
voimaan tulleiden rakennusmääräysten mukaan märkätiloissa ei
enää riitä pelkkä kosteuden eristys, vaan kaikkiin seinä- ja
lattiarakenteisiin on tehtävä vedeneristykset.
Kylpyammeiden käytön
vähennettyä ja yltympäriinsä suihkuttelun lisäännyttyä myös
märkätilojen eristysvaatimukset ovat kasvaneet.
Avainsanat: vedeneristys ja
ilmanvaihto
Vedeneristys on ainekerros, joka
saumoineen kestää jatkuvaa kastumista, ja jonka tehtävä on
estää veden tunkeutuminen rakenteisiin. Oikeaoppisen
vedeneristyksen tekoon saa ohjeita esimerkiksi Pientalorakentamisen
kehittämiskeskus ry:n nettisivuilta.
Lähes yhtä tärkeää kuin
vedeneristyksestä huolehtiminen on märkätilojen ilmanvaihto.
Mikäli esimerkiksi pientalon märkätilassa ei ole koneellista
ilmanpoistoa, vaan hormi johtaa suoraan vesikatolle, suositellaan
ilmanvaihdon tehostamiseksi poistohormiin asennettavaa
kanavapuhallinta.
Jos kiinteistössä on muitakin
huoneistoja, on selvitettävä, onko puhaltimen asennus hormistoon
mahdollista ja luvallista.
Lisätietoja:
Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry
http://www.prkk.fi/
Kansanterveyslaitos
http://www.ktl.fi/ytos/
Työterveyslaitos
http://www.occuphealth.fi/
Toimittaja
Henna Peltola
Takaisin
muutosvinkkeihin
