Allastiloihin viihtyvyyttä
viherkasveilla
Kähärien allastiloja tehtiin
viihtyisämmiksi viherkasveilla. Kosteissa tiloissa viihtyviä
kasveja ovat muun muassa
Peikonlehti
Monstera deliciosa 60 – 200 mk
Meksikosta kotoisin oleva
trooppisten metsien kiipijäkasvi Peikonlehti kasvaa jo muutaman
vuoden ikäisenä useita metrejä korkeaksi. Sillä on kauniit,
vihreät ja suuret lehdet. Peikonlehti viihtyy puolivarjossa,
mutta soveltuu erilaisiin valo-olosuhteisiin. Ainoastaan aivan
aurinkoisessa se ei viihdy. Ihannelämpötila on 18-20 astetta.
Peikonlehti lannoitetaan kerran
viikossa. Syyskuusta maaliskuuhun riittää lannoitus joka toinen
viikko.
Peikonlehden kasvupaikkaa ei saa
muutella. Hoitaminen on helppoa. Lehtiä suihkutetaan ja
pyyhitään kostealla rätillä. Peikonlehti on pidettävä
tasaisen kosteana.
Kultaköynnös
Epipremnum pinnatum 40 –
150 mk
Salomonsaarilta kotoisin olevassa
Kultaköynnöksessä on herttakantaiset, melko harvassa olevat
lehdet. Kasvin varret ovat kellanvihreät ja uurteiset ja niitä
koristavat keltaiset juovat ja pilkut. Kasvi tarvitsee runsasta
hajavaloa eikä kestä suoraa auringonpaahdetta. Mitä vähemmän
kasvin lehdissä on vihreää väriä, sitä enemmän se tarvitsee
auringonvaloa.
Kultaköynnös on pienijuurinen
kasvi, joka ei viihdy liian suuressa ruukussa. Mullan tulisi olla
vettä läpäisevää kompostimultaa, eikä siinä saa olla liikaa
turvetta jottei se olisi liian märkää jolloin juuret alkavat
mädäntyä.
Kasvukaudella Kultaköynnökselle
annetaan ravintoliuosta viikoittain.
Kultaköynnös sopii kosteaan
allastilaan siksikin, kun sen kiusana kuivassa huoneilmassa ovat
usein tuholaiset. Kultaköynnös pitää lämmöstä.
Isolehtiset viikunalajikkeet
Ficus 70 – 300 mk
Fiikus on Aasiasta kotoisin
oleva, vanha, suosittu huonekasvi. Viikunat voivat kasvaa hyvin
korkeiksi, jopa 3 – 7 –metrisiksi. Fiikus viihtyy runsaassa
hajavalossa, muta vähäinen auringonvalokaan ei ole pahitteeksi.
Fiikus viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, eikä pidä
vedosta.
Fiikuksen kastelussa täytyy olla
erittäin tarkkana. Sen multaa ei saa päästää kuivumaan
kokonaan. Liiallinen kastelu taas voi tappaa sen juuret.
Kastelujen välillä mullan pinnan olisi parasta antaa kuivahtaa.
Kasvukaudella fiikusta olisi
hyvä lannoittaa joka viikko, lepokaudella kerran kuussa.
Fiikuksen lehtiä olisi hyvä
pyyhkiä joskus märällä rätillä. Nuorta fiikusta ei
kuitenkaan saa pyyhkiä, sillä ne vioittuvat herkästi.
Limoviikuna l.
Koivufiikus
Ficus benjamina
Limoviikuna on nuokkuvalatvainen
huonepuu, jolla on kiiltävät, teräväkärkiset lehdet.
Kasveille herkistyneille se voi aiheuttaa allergiaa. Limoviikuna
on hyvä huoneilmanpuhdistaja.
Isokumiviikuna l.
Huonekumipuu
F. elastica ´Decora´
Isokumiviikuna kasvaa 35 – 40
cm korkeaksi. Sillä on 7 – 8 cm leveät, 12 – 25 cm pitkät,
kiiltävät lehdet. Nuorena lehdet kiertyvät rullalle
suojuslehden sisään. Isokumiviikuna viihtyy varjoisessa. Sitä
kastellaan tasaisesti, eikä juuripaakkua saa päästää
kuivumaan.
Vihreälehtiset traakkipuut l.
lohikäärmepuut
Dracaena 70 – 300 mk
Kirjavalehtinen trooppisesta ja
subtrooppisesta Aasiasta ja Afrikasta kotoisin oleva traakki- eli
lohikäärmepuu viihtyy lämpöisessä (23 – 25 astetta). Se
vaatii runsaasti vettä, ja sitä olisi hyvä myös sumutella.
Talvella traakkipuuta kastellaan säästeliäämmin. Kaikki lajit
paitsi Kanariantraakkipuu viihtyvät puolivarjoisessa paikassa.
Lohikäärmepuut viihtyvät hyvin
mullassa, joka on hiekan ja kevytsoran sekoitusta.
Kasvukauden aikana traakkipuuta
lannoitetaan pari kertaa kuussa.
Reunustraakkipuu
Dracaena marginata
Reunustraakkipuulla on siro
latvatupsu ja kapeat kiiltävät lehdet, joiden reunoissa on
punaruskea raita.
Tuonenkielo l.
Aspidistra
A. elatior 70 – 300 mk
Japanista kotoisin
oleva tuonenkielo on 60 – 70 cm korkeaksi kasvava,
koristeellinen ja tyylikäs kasvi. Sen lehdet ovat puolen metrin
pituiset ja kasvavat pinnanmyötäisestä juurakosta. Kukat ovat
tummanpunaiset ja aukeavat suoraan juurakon pinnasta.
Tuonenkielo viihtyy
hajavalossa. Kirjavalehtinen lajike tarvitsee runsaammin valoa.
Suora auringonpaahde aiheuttaa lehtiin palovammoja. Lämpimässä
runsas ilmankosteus on tarpeen.
Mullan tulee olla
kosteahkoa, mutta kastellaan vasta kun pintamulta on kohtalaisen
kuivaa. Lehtien ruskeat laikut ovat merkki liiallisesta
kastelemisesta. Mullaksi sopii hiekkainen kompostimulta, jonka
seassa on maatunutta lantaa.
Luonnonlanta
kohentaa lehtien kasvua ja ne pysyvät silloin terveinä.
Kasvukaudella lannoitetaan viikottain ja talvella harvemmin.
Kaislakasvit 60
– 200 mk
Sädekaisla l.
Niilinkaisla
Cyperus alternifolius
Subtrooppisen vyöhykkeen ranta-
ja suokasvi Sädekaisla, joka on läheistä sukua
papyruskaislalle, kasvaa sopivissa olosuhteissa jopa puolentoista
metrin mittaiseksi. Sen lehdet ovat kapeat ja säteiset, ja ovat
kimppuina ohuiden varsien päässä. Lehtien kärjet taipuvat
alaspäin. Kaislan kukat ovat ruskeat ja nousevat lehtikimpun
keskeltä.
Kaislan kasvualustaa on
pidettävä märkänä. Kasvukaudella olisi hyvä pitää aina
vettä aluslautasella.
Sädekaislaa lannoitetaan
laimealla liuoksella viikoittain huhti-elokuussa.
Takaisin
muutosvinkkeihin
