Maakellarissa on
sopivan nihkeää
Maakellari on ylivoimainen
vihannesten ja juuresten säilytyspaikka. Koneellisessa kylmiössä
saadaan aikaan tasainen lämpötila ympäri vuoden, mutta sen
kylmyys on rutikuivaa. Tästä eivät juurekset pidä. Ne
nahistuvat.
Juurekset säilyvät lähellä
nolla-astetta ja parhaiten hiekkaan tai turpeeseen peitettyinä.
Perunalla pitää olla viitisen astetta lämpöä. Omenat on
varastoitava paperiin käärittyinä ja erikseen muista kasviksista,
sillä ne hengittävät pilaantumista edistävää etyleeniä.
Maakellarissa saadaan aikaan sopiva
kosteus ja lämpötila, kunhan ilmanvaihto on oikea ja hallinnassa.
Maakellari on oiva vaihtoehto jääkaapille tai pakastimelle, jos
pihassa on sille tilaa.
Maakellarin sijainti
- Ihanteellinen paikka
maakellarille on hyvä rinne, mieluiten rinteen pohjoispuoli. Tiheä
kuusikko maakellarin takana takaa, että kellari on
kesähelteilläkin mahdollisimman viileä, kertoo maakellareiden
asiantuntija, toimitusjohtaja Jari Ruusunen.
Jos oviaukko joudutaan sijoittamaan
etelään, sen voi varjostaa esimerkiksi istutuksilla tai puilla.
Kellari voidaan sijoittaa myös tasamaalle, jolloin se upotetaan
puoliksi maahan ja peitetään maakerroksilla. Kellari hyödyntää
talvella maaperän varaamaa lämpöä ja kesällä sen viileyttä.
Ihanneolosuhteet
Maakellarissa lämpötilan pitäisi
olla kesät talvet muutaman asteen plussan puolella ja ilman
kosteuden 75 - 95 prosenttia.
- Kaikkein tärkein asia on veden
poisto eli hyvä salaojitus. Sen täytyy olla kunnossa. Tietysti
myös ilmanvaihto on tärkeä, selventää Jari Ruusunen.
Ilmankosteuteen vaikuttaa kellarin
rakenteiden hengittävyys. Lattiaa ei pidä kosteus- tai
lämpöeristää. Poltetuista tiilistä ladottu lattia, joka
tiivistetään hiekalla, on hyvä valinta. Maalattiakin käy, mutta
on epäsiisti. Valettu betonilattia tekee kellarista liian kuivan.
Irrallisia betonilaattoja voi käyttää lattiana tiilien tapaan.
- Maakellari on kiitollinen
investointi, sillä se ei kuluta energiaa. Se on myös todella
pitkäikäinen investointi, sillä siitä on vielä tulevillekin
sukupolville hyötyä, Jari Ruusunen mainostaa.
Harkkoja ja maata
Maakellareiden hinnat vaihtelevat
hurjasti. Esimerkiksi euralaisen JR-Holvikellari Oy:n valikoimissa
halvimman kolmen neliön kellarin materiaalit maksavat 521 euroa.
Kallein on kokonaisuus, jossa on 27,5 neliön viinitupa ja 30,8
neliön viinikellari. Hintaa kertyy 8400 euroa.
Valmiissa paketeissa kellari
tehdään hengittävästä holvikaari- ja kellariharkoista, jotka
läpäisevät maan lämpöä ja kosteutta. Näin pinnoille ei
muodostu haitallista vesihelmeilyä. Suoran kosteuden varalta pinnat
voi sivellä bitumilla tai eristää muovilla. Perustukset voi
eristää routaeristyslevyllä.
Harkoissa on valmiina
styroksieristys. Sulamisvesiä varten perusta kannattaa salaojittaa.
Kellarin katon voi valaa itse betonista esimerkiksi taivuttamalla
vesivanerista kaarevan valumuotin. Valmiissa paketeissa mukana
tulevat valmiiksi kaarevat holvikaarielementit, jotka muurataan
paikalleen laastilla. Katon on kestettävä painoa, sillä
eristeeksi kasataan jopa puoli metriä maata.
Ilmanvaihto
Holvimuotoisessa kellarirakenteessa
ilmanvaihto toimii paremmin kuin tasakattorakenteessa. Oikea
painovoimainen ilmanvaihto kellariin saadaan maan päälle
vedetystä poistoilmaputkesta ja maan rajassa, esimerkiksi ovessa
olevasta tuloilmaventtiilistä. Poistoputkessa täytyy olla
sadehattu ja verkko. Verkko tarvitaan myös venttiiliin jyrsijöiden
varalta. Tuloilma johdetaan mahdollisimman lähelle lattiaa ja
poistoilma päästetään ulos katon rajasta.
Tuloilman voi johtaa kellariin
myös maan alta kulkevaa putkea pitkin. Näin ilma lämpenee
talvella ja viilentyy kesällä. Alkusyksystä lämmin kellari voi
kaivata viilentävää tuuletusta oven kautta. Pakkaskaudella
ilmanvaihtoa pienennetään ja talvella sen voi sulkea kokonaan,
mikäli kellarissa ei ole lämmityspatteria.
Käytännöllisyyden takia kellarin
voi jakaa varsinaiseen kellariosaan ja eteiseen. Irrotettavat hyllyt
helpottavat siivoamista. Varsinaista rakennuslupaa maakellarille ei
yleensä tarvita, mutta käytäntö saattaa vaihdella kunnittain.
Toimittajat
Henna Peltola, Kari Pitkänen
Takaisin
Asumisen ABC:hen
