Melu - desibelejä ja direktiivejä

Miljoona suomalaista asuu alueella, jonka melutaso ylittää sallitun 55 desibelin rajan.
Helsingissä 300 000 ihmistä kärsii melusta, 700 000 muissa kaupungeissa Suomessa. Loma-asutusalueilla meluraja on 45 dB, asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 dB sekä liike- ja toimistohuoneissa 45 dB.

Yli 250 000 asukkaan kaupungeissa on tehtävä melukartta. Meludirektiivi koskee myös pienempiä kaupunkeja, mutta niillä on aikaa vielä 10 vuotta melukartoitukseen.

- Melukartassa arvioidaan liikenne-, teollisuus- ja raideliikennemelun laajuus ja haitalle altistuvien asukkaiden määrä. Ohjearvo eli 55 desibeliä ylittyy kaikissa kaupungeissa. Vanhat kaupunkialueet ovat lainsuojattomia, mutta uusilla alueilla meluarvot täytyy ottaa huomioon ja ohjearvojen alittua, kertoo Tampereen kaupungin terveysinsinööri Ari Elsilä.

Meteliä vai rauhoittavaa kilkatusta

Melu on suhteellista. Esimerkiksi monet syntyperäiset helsinkiläiset haluavat ehdottomasti sellaisen asunnon, johon kuuluu raitiovaunun kolina. Lapsuuden tutut äänet ovat yleensä rauhoittavimpia ääniä, olivat ne siten kovia tai hiljaisia.

Aina ei melua voi valita, saati sen seurauksia. Tukholmassa, Arlandan lentokentän lähellä tehty tutkimus paljasti, että ympäristömelu saattaa altistaa jopa sydänsairauksille. Arlandan ympäristössä joka viidennen asukkaan verenpaine oli myös kohonnut. Riski oli suurin keskimäärin melko hiljaisilla alueilla, joilla esiintyi päivittäin voimakkaita hetkellisiä melutason nousuja.

- Jos melu häiritsee unen saantia, nukkumista tai lepäämistä, se voi aiheuttaa terveyshaittoja, todetaan eri tutkimuksissa. Jos lapset esimerkiksi käyvät koulussa kovin meluisalla alueella, se häiritsee oppimista, tietää terveysinsinööri Elsilä.

Tulevaisuudessa melutaso vaikuttaa kaupunkiasuntojen hintaan. Ruotsi on taas meitä edellä: siellä jo kartoitetaan myös hiljaisia alueita.

Toimittaja
Henna Peltola

Takaisin Asumisen ABC:hen