Murtovarkaille
esteitä
Usein varkaiden aiheuttamat
murtovahingot ovat huomattavasti kalliimpia kuin menetetty tavara.
Vakuutusyhtiöt myöntävät vakuutusmaksuihin alennuksia
murtosuojauslaitteista, jos asennusliike on Vakuutusyhtiöiden
Keskusliiton hyväksymä.
Poliisi suosittelee koteihin
ensisijaisesti kunnon lukitusta, sillä suuri osa asuntomurroista
tehdään oven kautta. Kerrostaloasunnoissa hyvä lukitus turvaa
kodin murtomiehiltä lähes 100 prosenttisesti. Hyvän turvan
antavat ulko-oven takalukittava tai -lukkiutuva käyttölukko ja sen
lisäksi avaimella suljettava ja avattava varmuuslukko.

Tekniikka kodin turvaajana
Suomessa murtovaras tulee
tavallisimmin ovesta, ei ikkunasta. Mitä murron jälkeen tapahtuu,
riippuu täysin hälytyslaitteistosta. Usein voro tosin kääntyy
kannoillaan huomatessaan, että asunnossa on hälytyslaite.
Hälytyslaitteiston keskusyksikkö
sijoitetaan kodin sähkökeskukseen tai muuhun kodin kuivaan ja
lämpimään tilaan. Fiksuimmat järjestelmät osaavat erottaa
perheen lemmikin ja kutsumattoman vieraan liikkeet toisistaan.
Turvallisuusasiantuntija Aku
Pänkäläinen Vakuutusyhtiöiden keskusliitosta on perehtynyt kodin
turvatekniikkaan.
- Robottipuhelimella varustettu
hälytyslaite ilmoittaa murrosta esimerkiksi vartiointiliikkeeseen,
josta lähetetään ammattilainen paikalle. Samalla paikallissireeni
ilmoittaa hälytyksestä ja huutaa ikävästi voron korvaan, jolloin
voro toivottavasti pakenee nopeasti paikalta aiheuttamatta
murtojälkiä suurempaa vahinkoa.
Tieto murrosta voi saapua myös
omaan kännykkään tai vaikka naapurille. Nopea tiedonkulku estää
seurannaisvahingot: korjataan vahingot välittömästi, ettei vesi
tai pakkanen pääse asuntoon murtomiehen tekemästä kulkuaukosta.

Rahalla saa ja naapureilta voi
pyytää
Itse asennettavia
perushälytinjärjestelmiä saa 400-500 eurolla.
Hälytysjärjestelmän yhdistäminen vartiointiliikkeeseen maksaa
omakotitaloille 20-40 euroa kuukaudessa.
Rikosilmoitinlaitteistoon saa
muitakin kuin murrosta ilmoittavia toimintoja: palo- ja
kosteusilmaisimet, ulkoalueiden ja piharakennusten valvonta sekä
esimerkiksi valaistuksen, lukituksen ja lämmityksen ohjaukset.
Kysymys kuuluukin, mistä haluaa maksaa.
Ilmaista turvasuojausta voi
järjestää liittoutumalla naapureiden kanssa. YYA-sopimusta
neuvotellessa pääsee samalla tutustumaan naapureihin, jos
kanssakäyminen on muuten jäänyt huonommalle. Naapurin isäntä
voisi matkasi aikana katsoa taloasi "sillä silmällä",
hakea postit, aurata lumet tai tehdä edes muutaman jalanjäljen
tyhjillään olevan talosi pihaan.
Myös ajastetuilla tai
liiketunnistinvaloilla saadaan luotua vaikutelma, että talossa
ollaan kotosalla. Varkaat todennäköisesti seuraavat kohdettaan
ennen keikkaa, joten pieni vilunki on vastapuoleltakin paikallaan.
Toimittajat
Henna Peltola
Lisätietoa:
hälytinlaitteistojen
keskihintoja
www.poliisi.fi
www.vakes.fi
www.housenet.fi/halytin

Takaisin
Asumisen ABC:hen