Sisustusta ja
sovittelua
Taas lähti Kodin kääntöpiirin
muutostyöryhmä maailmalle ja tällä kertaa tehtävä vei
Helsinkiin, Malmille ja 80-luvun alussa rakennettuun hitas-asuntoon.
Hanna ja Sami Heikkisen ensimmäisen yhteisen kodin muutostyöhön
aiotaan nyt satsata silläkin uhalla, että tulevaisuudessa he eivät
saisikaan läpi asunnon hinnan korotusta. Hitas-asuntojen hinnan kun
määrää kaupunki.
Värit, kaapien paikat ja tavaroiden
hankkiminen olivat muutostyön perusongelmat. Ja täytyy myöntää,
että välillä oli pientä riitaakin ilmassa. Makuasiat kun ovat niin
henkilökohtaisia.

- Jos tietäsin, mitä kodikkuus on,
niin te ette varmaan olisi täällä, toteaa Sami heti kättelyssä.
- Tämä on minulle oikeastaan kolmas
koti, jonka saan itse sisustaa. Samille tämä on ensimmäinen ihan
oma koti. Pienet, tai ei ihan niin pienetkään ristiriidat kaupoissa
aiheuttivat sen, että päätimme turvautua ammattilaisen apuun,
kertoo Hanna. Ja ammattiosaamisensa tuo tällä kertaa peliin
sisutusarkkitehti Kaisa Kakko.
Värejä ja funtsintaa
Hannalle värit ja kodin
sisustussävyt ovat tärkeitä. Samilla on vain lähinnä kiire.
- Kodin värisävystä me emme ole
päässeet yksimielisyyteen. Sitten ovat nämä kirpputorilta ostetut
nojatuolit: nämä on meinattu jo pari kertaa heittää pihalle, kun
näitä ei ole päällystetty ajallaan. Minä haluan kierrellä
katselemassa huonekaluja, Samille huonekalun pitäisi löytyä heti
ensimmäisestä huonekalukaupasta, Hanna huokaisee.
-Vanha sohva siirretään
työhuoneeseen. Keittiön tuolit ja pöytä pitäisi uusia ja eteisen
peiliovet tuolta työhuoneen nurkasta pitäisi saada paikoilleen
eteisen kaapin oviin, listaa Sami haasteita.

Budjetti on 3000 euroa, ja aika
tiukka, tunnustaa Sami. Sisustusarkkitehti Kaisa Kakko pahoittelee
sitä, että Hanna ja Sami olivat ehtineet hankkia kolme suurta
huonekalua eli kolme kaappia jo ennen sisustusprojektin alkua. He kun
eivät tienneet, että Kodin kääntöpiirin apujoukot astuvat
aikanaan kuvaan mukaan.
- Kauniita huonekaluja, mutta tuli
sellainen tunne, että kädet ovat sidotut. Olohuone on kuitenkin
selkeä ja hyvä kokonaisuus. Siitä oli kyllä hyvä lähteä
liikkeelle, myöntyy Kaisa.
Se on siinä
Sami ryhtyy hommiin ja käyttää
poraa, hioo ja tekee vaikka mitä. Kätevältä mieheltä kaikki työt
sujuvat. Hanna etupäässä katsoo päältä - ja antaa ohjeita.
Pitkän pohdinnan ja kädenväännön
jälkeen päästään yksimielisyytten siitä, miten ja millaisin
reunuksin seinän maalaaminen toteutetaan; tummahko violetti - ja
vapaan vapisevat rajat! Sohvan taustatauluksi.
- Olisin minä ehkä tarkemman tehnyt
tuosta vapisevasta, mutta se on nyt aika kiva. Ei lainkaan pöllömpi,
kommentoi sisustaja Kaisa.

Sopiva sohva löytyy ja muutostyö
etenee. Verhotkin on valittu ja Hannan äiti on päällystänyt
keittiön tuolit irtopäällystein, kun ei kaupasta löytynyt Hannan
mieleisiä. Huonekalujen järjestys on muuttunut, värit paikoillaan.
Olohuoneeseen on saatu kaivattua kodikkuutta.
- Helpottunut olo, tunnustaa Sami.
- Hyvä, että lähdettiin mukaan, kuittaa Hanna. Samin mielestä
aikataulu - yksi viikko - oli sopiva.
- Eihän tässä yhtenäkään iltana kymmenen jälkeen enää
mitään tehty, muistaa Sami.
Koska budjetti oli tiukka ja siinä
haluttiin pysyä, tuntuivat kaikki Kaisan esittämät vaihtoehdot
aluksi kalliilta ja niille jouduttiin etsimään halvempia
vaihtoehtoja.
- Se oli oikeastaan ainoa asia, joka
alussa vähän hätkäytti. Mutta loppujen lopuksi sisustus-Kaisan
kanssa meni ihan okei. Välillä kemiat eivät ehkä sopineet
parhaalla mahdollisella tavalla yhteen, mutta kyllä me loppujen
lopuksi olemme tyytyväisiä lopputulokseen, kuittaa pariskunta
muutosviikon tapahtumat.
Toimittaja
Eija Rautavuori