Huonosti rakennettu
on puoliksi tehty
Pirjo Syrjälä ei ole tyytyväinen
maaliskuussa 2001 ostamansa asunnon kuntoon. Asunto sijaitsee
7-kerroksisessa talossa, jonka kaksi alinta kerrosta on rakennettu
1920-luvulla tehtaaksi.
1997 tehtaan päälle alettiin
suunnitella viittä asuinkerrosta lisää. Tarkoitus oli tehdä
aluksi vuokra-asuntoja, mutta lopulta rakennettiinkin
omistusasuntoja. Alin kerros on nyt toimistokäytössä, joten
asuinkerroksia on kuusi, huoneistoja satakunta.
Ongelmat Pirjon asunnossa
ilmenivät heti muuton jälkeen. Syksyyn 2002 mennessä hän on
laatinut yhteensä kolme vikalistaa rakentajalle. Ensin ns.
narinalista välittömästi muuton jälkeen, sitten 1.
takuukorjauslista yhtiökokouksen jälkeen toukokuussa 2001 ja
vielä vuositakuukorjauslista tammikuussa 2002. Listalla on
yhteensä 23 eri kohtaa, joista osa on korjattu, osa ei.
- Helpot on korjattu, mutta
oikeisiin asioihin ei ole puututtu, sanoo Pirjo.
Korjattavaa riittää
Pirjon huoneiston vikalista on
pitkä: uusissa ikkunoissa on naarmuja ja/tai ruostetta, vessan
lavuaarin lasituksessa on valmistusvika, keittiön seinä on
maalattu huonosti, lattiakaivolaatta oli halki, seinissä oli
reikiä, lommoja ja naarmuja, joita on myöhemmin pakkelilla
korjailtu, maalit repsottivat ovilistasta, terassin kallistus ei ole
riittävä veden valumiseksi ja niin edelleen.
Pahin ongelma on Pirjon
makuuhuoneen kaappien välissä kulkeva viemäriputki, jota pitkin
yläkerran wc-toimitusten jätökset solahtavat kuuluvasti
pääviemäriin. Kyse on ilmeisesti suunnitteluvirheestä, jonka
ansiosta yläkerran terassiasuntojen viemärilinjat ovat eri
linjassa muihin asuntoihin nähden. Tätä vikaa voi olla mahdoton
korjata, vaikka lvi-valvoja juuri totesikin että putkelle pitäisi
tehdä nopeasti jotakin.
Talon wc-pytyistä oli liki puolet
irti muutettaessa, osa vesilukoista tyhjenee itsekseen jos vessa on
pari päivää käyttämättä (seurauksena kaamea haju), maali
kupruilee ovista, seiniä on jouduttu jälkikäteen maalaamaan
uudelleen, eivätkä pihavalot vielä 1,5 vuoden jälkeenkään
toimi.
Pirjoa luonnollisesti harmittaa,
sillä hän on maksanut asunnosta täyden hinnan ja odottanut
saavansa rahalla laatua.
- Rakennusliikkeiden taktiikkana on
väsyttää ihmiset. Tulosta tulee vain, jos jaksat soittaa, soittaa
ja valittaa. Pitää olla hirveän sitkeä ja vaatia oikeuksiaan.
Ennen kuin sain esimerkiksi lvi-valvojan paikalle, jouduin
soittamaan isännöitsijälle, rakentajalle, rakennuttajalle ja
lopulta itse valvojalle. Siis neljä puhelua, vaikka asiasta
pitäisi voida selvitä yhdellä soitolla, kertoo Pirjo.
Mistä laatua rakentamiseen?
Rakentamisen Laatu RALA ry on
itsenäinen ja riippumaton kiinteistöalan toimija, jonka tehtävä
on nimensä mukaisesti edistää hyvää laatua rakentamisessa.
Yhdistys on myöntänyt noin 420 yritykselle RALA-pätevyyden, jonka
perusteella tilaaja voi valita työnsä tekijäksi tunnetun ja
koetellun rakentajan.
Yhdistys listaa rakennusalan
yrityksiä kolmen kriteerin perusteella. Kriteerit käyvät myös
neuvoiksi hyvästä urakoitsijasta yksityiselle rakentajalle.
- Onko yritys
ennakonperintärekisterissä eli onko se hoitanut
yhteiskunnalliset velvoitteensa? Jos on, siltä on lupa odottaa
myös laadukasta rakentamista.
- Ilman kuittia tekevää rakentajaa ei kannata palkata, se
kostautuu ajan myötä. Yritystä ei mahdollisesti ole hetken
päästä vastaamassa työnsä laadusta, neuvoo RALAn
toiminnanjohtaja Pekka Soini.
- Onko yrityksellä referenssejä
eli onnistuneita rakennuskohteita?
- Onko yritys ollut aikaisemmin
olemassa eli toimiiko se todella pitkäjänteisesti?
Pekka Soini neuvoo solmimaan kaikki
urakka- ja rakennussopimukset tarkkaan ja kirjallisesti. Kun
pelisäännöt ovat selvillä, ostaja voi aina vedota oikeuksiinsa.
- Jo asuntokauppalaki tuo ostajalle
kohtalaisen hyvän turvan. Kun työstä on sovittu luotettavan
urakoitsijan kanssa, ongelmatilanteet hoituvat aikanaan.
Rakentamisen laatu ei ole Suomessa vieläkään erityisen hyvää,
mutta rakentamisen taso on kyllä parantunut, Soini toteaa.
Kun oli niin kiirekin…
Kiire ei Soinin mukaan selitä
huonoa laatua, sillä rakentamisen prosesseja voidaan hänen
mukaansa jopa tehostaa, kunhan asiat tehdään kuten pitääkin.
Tekniset edellytykset rakentaa laadukkaasti ovat nykyään paremmat
kuin koskaan. Tyypillisesti huono laatu on asenneongelma, osoitus
tahdonpuutteesta hoitaa asiat kunnolla.
Soinin mielestä rakennustuotteen
laadun määrittely on usein vaikeaa, varsinkin jos asunto myydään
jo ennen kuin se on edes valmis. Tällöin ostajan ja myyjän
käsitykset tuotteesta voivat olla hyvin erilaiset, koska asuntoa
voidaan arvioida vain piirustusten ja mallikuvien perusteella.
Vastuu hyvästä laadusta on
yleensä urakoitsijalla. Myös suunnittelijalla ja rakennuttajalla
on oma vastuunsa. Ralan listaamat yritykset ovat huolehtineet
esimerkiksi yhteiskunnallisista vastuistaan, ympäristöasioista ja
työturvallisuudesta. Näiltä yrityksiltä vaaditaan useita
moitteettomasti suoritettuja työnäytteitä ennen kuin ne Ralan
listalle pääsevät. Internetissä toimiva palautejärjestelmä
pyrkii takaamaan, että asunnon ostaja saa mitä tilaa.
Toimittajat
Henna Peltola
Kari Pitkänen
Lisätietoja:
Rakentamisen Laatu RALA
ry
http://www.ralacon.fi
Uuden asunnon ostajan opas, Rakennusteollisuus
http://www.rtk.fi/uusiasunto
Takaisin
Asumisen ABC:hen
