Sauna
- Me saunomme seitsemän kertaa
viikossa. Lapset eivät aina, mutta minä ja vaimo joka päivä,
kertoo Christian Nimmrichter.
Itävaltalainen, sittemmin Kuopioon
kotiutunut Nimmrichter on niin hurahtanut saunomiseen, että hän jopa
myy ja rakentaa saunoja työkseen. Ulkomaalaisena hänen on vaikea
käsittää, miksi suomalaiset haluavat uusiin taloihinsa niin pieniä
saunoja, ettei niissä mahdu edes oikaisemaan pitkälleen. Suomessa on
arviolta 1,6 miljoonaa saunaa, mutta moni niistä on säälittävän
pieni koppero.
Kerrostalosaunan koko ei edes
ihmetytä vaan se, että suuriinkin omakotitaloihin sauna ängetään
muutaman neliön alalle talon perimmäiseen nurkkaan. Sähkösaunan
koko talopaketissa on keskimäärin 3,5 neliötä. Jos kiuas
lämpiää puulla, tilaa pitäisi olla vähintään neljä neliötä,
jotta ilma kiertäisi kunnolla. Sauna pitäisi suunnitella siten,
että vähintään yhdelle seinälle mahtuisi 1,8 metriä pitkä,
mutta mieluummin 2-metrinen laude.
- Isommassa saunassa saa paremmat
löylyt. 1,8 m x 1,8 m on jo hyvä koko, tietää Christian
Nimmrichter.
Pesu- ja saunaosastot ovat taloissa
suhteettoman pieniä, vaikka koko on hiljalleen kasvamassa ja
saunoihin kiinnitetään enemmän huomiota. Vuodesta 1996 lähtien
talopaketit ovat suurentuneet - keskikoko on 130 neliötä, ja paljon
tehdään 150-neliöisiäkin - mutta saunatilat pysyneet lähes
ennallaan. Kyse on näiden tilojen hinnasta: märkätilat ovat
yhdessä keittiön kanssa talojen kalleimpia huoneita.
Lauteet
Saunan pintamateriaaleilta
edellytetään pientä lämmönvaraamiskykyä, jolloin pinnat eivät
polta ihoa, pientä lämmönjohtavuutta, hyvää kuumuuden- ja
kosteudenkestoa, akustisia ominaisuuksia sekä miellyttävää tuoksua
ja ulkonäköä. Lisäksi pintojen on pystyttävä imemään ja
luovuttamaan kosteutta. Parhaiten nämä ominaisuudet täyttää puu,
joka on vähäoksaista, vähäpihkaista ja huokoista.
Suomalaisista puista parhaiten
saunaan sopii vähäoksainen kuusi. Se käy kaikille saunan pinnoille.
Männyn haittana on pihkaisuus. Kuusen kanssa yhtä hyvää on haapa.
Kaunis tervaleppä voi käyristyä kostuessaan, siksi leppälauteet
vaativat tukevaa ruuvikiinnitystä. Leppälauteet olisi vielä hyvä
suunnitella niin, ettei käytettäisi pitkää tavaraa ollenkaan.
Ulkomaisista puista parasta on apassi. Tiikkiäkin on käytetty. Se
kestää hyvin kosteutta, mutta kuumenee löylyssä.
Lämpökäsitelty puu
Saunoissa käytetään yhä enemmän
lämpökäsiteltyä puuta. Lämpöpuu "paistetaan" 170-230
asteen lämmössä, jolloin sen väri vaihtuu ruskeaksi. Samalla puun
lämmönjohtavuus pienenee ja kulutuskestävyys paranee. Lisäksi puu
kevenee ja pihka poistuu puusta. Lämpöpuu vastaa rakenteellisesti
satoja vuosia kuivunutta puuta. Ulkona lämpökäsitelty puu kestää
jopa 20 vuotta - neljä kertaa pitempään kuin käsittelemätön puu.
Kaikki suomalaiset puulajit käyvät
lämpökäsittelyyn, mutta eniten käsitellään kuusta, mäntyä ja
haapaa. Myös mänty muuttuu käsittelyssä sisälle saunaan sopivaksi
puulajiksi. Lämpökäsitelty puu ei tarvitse minkäänlaista
suoja-ainetta, kun muille laudemateriaaleille suositellaan
jonkinlaista laudesuoja- tai parafiiniöljykäsittelyä heti
asennuksen jälkeen. Käsittely tulisi uusia noin puolen vuoden
välein - mutta ei liian usein, sillä suojakäsitelty puu kuumenee
pepun alla liikaakin.
Puuta vai kaakelia pepun alle?
Yllättävää kyllä, VTT:n Terve
sauna -tutkimuksessa puulauteet todettiin kaakelilauteita
puhtaammiksi. Tutkimuksen mukaan kaakelilauteisiin tiivistyy
saunottaessa jatkuvasti vettä, eivätkä ne kuivu kuten puulauteet.
Puhtauteen vaikuttavat tietysti myös saunan käyttäjät, rakenteet,
ilmanvaihto ja siivouksen tehokkuus. Kuitenkin esimerkiksi
uimahalleissa ja kylpylöissä lauteet ovat yleensä kaakelia. Tätä
perustellaan nimenomaan hygienialla ja siivouksen helpottamisella.
Lämpökäsitelty puu on parempaa
myös hygienian kannalta, koska se ei elä kosteudesta eivätkä
pöpöt pääse mellastamaan puun pinnassa.
Toimittajat
Henna Peltola, Kari Pitkänen
Takaisin
Asumisen ABC:hen
