Uima-allas
toimivaksi
- Uima-allas on pirunmoinen
haihduttava pinta, josta pääsee vesihöyryä ilmaan ja kosteutta
rakenteisiin. Toinen ongelma on veden puhtaana pitäminen: ihmiset
kyllästyivät läträämään kemikaalien kanssa ja altaat ovat
menettäneet arvoaan, kertoo Tampereen kaupungin rakennustarkastaja
Kalevi Lammi.
Uima-allasboomi on selvästi ohi.
Sesonki sattui 1960 – 70 -luvuille, jonka jälkeen on ollut
hiljaisempaa. Tosin espoolaisesta alan liikkeestä todettiin, että
laman jälkeen kysyntä on taas vilkastunut. Arvio oli, että
uima-altaita rakennetaan yksityisasuntoihin noin 50 – 100
kappaletta vuodessa.
Tekniikka kehittynyt huimasti
Lammen mukaan ongelmana on vuosien
takainen sekava laatutaso. Suurin osa altaista on muutettu
käyttötilaksi eikä uusia lupia juuri haeta. Sääli, sillä
Lammen mukaan tekniikka on kehittynyt huimasti: käytössä on mm.
ruostumattomia teräsaltaita sekä lujitemuovisia altaita.
70-luvulla uima-altaiden
rakentaminen ja käyttö tyrehtyi energiakriisiin, kun öljyn ja
sähkön hinta nousi reippaasti. Altaita muutettiin mm. varastoiksi
ja huonetiloiksi rakentamalla päälle lattia. Sen jälkeen tulivat
porealtaat ja vastaavat korvaamaan pulikoimisen tarvetta.
Kosteusongelmia
Taloon sisään rakennettavasta
altaasta voi koitua monenlaisia ongelmia. Pahinta on kosteus.
Lastulevyt hapertuvat ja talo homehtuu. Seurauksena saatetaan koko
taloon joutua tekemään ilmastointiremontti ja rakenteellisia
korjauksia.
Altaat ovat myös vuotaneet
kaakelien saumoista, kun laastit ja silikonit eivät ole kestäneet
kloorivettä. Myös itse allas on voitu valaa niin huonosti, ettei
se pidä vettä vuosikausia. Jos allas peitetään lattialla, sen
viemäröinti on tukittava huolella niin ettei uuden lattian alle
pääse kosteutta.
Rakenna ilmanvaihto oikein!
Tärkeimpiä tehtäviä allasta
rakennettaessa on ilmanvaihdon oikea mitoitus, niin että se jaksaa
poistaa altaan haihtumisesta syntyvän vesihöyryn. Höyryä voi
estää pitämällä altaan veden huonetilaa kylmempänä. Pelkkä
painovoimainen ilmanvaihto ei yleensä riitä, vaan tarvitaan
koneellinen ilmanvaihto.
Mitä allas maksaa?
Normaalikokoinen allas kotiin on
kooltaan n. 3 x 7 m. Siihen mahtuu 30 kuutiota vettä. Altaan
laatoitus maksaa n. 400 mk per neliö. Tekniikka – pohjakaivot,
putket ja suodattimet – maksaa 11 – 12 000 mk. Teräsportaat
lisäävät hintaa 1 500 – 2 000 mk, valaisimet muuntajineen 1 500
mk kappale. Lisäksi tarvitaan pohjaimuri (1 000 mk), vesitesteri
(300 mk) sekä hoitokemikaaleja. Kun betonityö lasketaan mukaan,
allas maksaa helposti 30 – 40 000 mk.
Kuukaudessa altaasta tulee kuluja
300 – 400 mk. Tampereen sähkölaitoksen mukaan sisäallas
kuluttaa sähköä vuodessa n. 6 000 kilowattituntia, mikä maksaa 2
500 mk vuodessa taloussähkön hinnalla.
Ulkoaltaan hinta samaa luokkaa kuin
sisäaltaan
Ulkoaltaita
myydään pakettiratkaisuina. Elementit joko upotetaan maahan
kaivettuun kuoppaan ja laidat sekä reunat verhoillaan, tai sitten
paketti kootaan maan päälle. Vanhimmat tällaiset altaat ovat 25
-vuotiaita ja toimivat yhä. Hintaa altaalle kertyy n. 35 000 mk ja
vedenpuhdistuslaitteistolle 6 – 7000 mk eli yhteensä allas maksaa
n. 42 000 mk.
Jos allas tehdään pihalle
betonista, se on kiinteä rakennelma johon vaaditaan rakennusluvat.
Elementtirakenteinen allas ei tarvitse lupia välttämättä, mutta
tämä riippuu paikkakunnasta. Sisälle altaan saa rakentaa vain
lupien kanssa.
Lisätietoja:
Tampereen kaupungin
rakennusvalvonta:
http://www.tampere.fi/ytoteto/rava/index.htm
Takaisin
Asumisen ABC:hen
