Kirkasvalohoito
auttaa kaamosmasennukseen
Valon puute aiheuttaa joillekin
henkilöille masennusoireita. Oireita ovat väsyminen, alakuloisuus
sekä esimerkiksi ylimääräinen ruokahalun kasvu.
Kansanterveyslaitoksen erikoislääkäri Timo Partosen mukaan jopa
80 prosenttia kaamosmasennukseen taipuvaisista voi saada hyötyä
kirkasvalohoidoista. Usein valo piristää, vaikkei lääkäri
masennusta olisi diagnosoinutkaan.
Valo voi myös masentaa
Toisaalta keväällä valon
lisääntyminen aiheuttaa osalle masennusta. Ilmiö näkyy piikkinä
itsemurhatilastoissa, joissa luvut ovat korkeimmillaan helmikuusta
loppukevääseen saakka. Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä.
Oletettavaa kuitenkin on, että vuorokausirytmin muutos on
stressaava molempiin suuntiin, sekä päivän pidetessä keväällä
että lyhetessä syksyllä.
Erikoislääkäri Partonen kertoo,
että molemmat vuodenajat saattavat masentaa, mutta syy ei
todennäköisesti ole valon määrän lisääntymisessä.
Ihminen tarvitsee kirkasta valoa
vuorokausirytmin ylläpitoon. Kirkasvalohoidolla sisäinen kello
palautetaan ns. oikeaan aikaan. Jos uni-valverytmissä on
huomattavia häiriöitä, tulisi kirkasvalohoidon ajankohta
vuorokaudessa suunnitella lääkärin kanssa. Suunnittelua voidaan
käyttää myös aikaerosta johtuvan väsymyksen eli jet-lagin
hoitoon tai vuorotyön aiheuttamiin oireisiin.
Kirkasvalohoito piristää kuin
kupillinen kahvia
Kirkasvalohoito piristää usein
välittömästi. Valohoidossa valon määrä eli luksit ratkaisevat.
Kirkkaassa auringonpaisteessa lumihanki lisää valon määrää ja
vaikutus on parempi kuin kirkasvalohoidolla. Tuolloin saadaan jopa
10 000 luksia. Talvinen ulkoilu käykin luomuvalohoidosta. Alle 2500
luksimäärällä ei ole vaikutusta, joten kirkasvalolamput
ylittävät tämän määrän. Voimakkaimmat kirkasvalohoitolaitteet
antavat 5000 –10 000 luksia.
Kirkasvalohoitoa ei suositella
henkilöille, joilla on silmän linssin tai verkkokalvon sairaus.
Esimerkiksi diabeetikon on syytä käydä silmälääkärin
vastaanotolla ennen hoidon aloittamista. Samoin jotkin lääkkeet
aiheuttavat herkistymistä valolle ja esimerkiksi iho-oireita.
Tällaisia saattavat olla esimerkiksi jotkin antibiootit ja
psyykelääkkeet.
Valohoitoa saa sekä sairaaloissa
että polikliinisesti. Erikoislääkäri Partonen kertoo
kävijämäärien pysyneen tasaisina. Suurin ja kasvava
käyttäjäryhmä ovatkin kotonaan kirkasvalohoitoa nauttivat.
Valohoitolaitteet voivat nykyisin
olla jopa sisustuselementtejä. Ne voidaan asentaa kattoon tai
pöydälle. Kirkasvalolampun olisi kuitenkin hyvä olla kasvojen
tasalla, noin metrin päässä käyttäjästä. Lamppua ei
kuitenkaan tarvitse suoraan tuijottaa, vaan valaisimeen tulisi
vilkaista silloin tällöin. Hoitoa kannattaa ottaa puolesta
tunnista tuntiin, samalla kun esimerkiksi syö aamiaista ja lukee
aamulehden. Keittiö onkin oiva paikka kirkasvalolampulle.
Toimittaja: Lilli Loiri
