yle.fi


Simojen keisarinleikkaus

Simojen keisarinleikkaus

Leikkaaminen on rajua puuhaa. Siinä pistetään elokuvan kohtauksia peräkanaa ja tapetaan rakkaita repliikkejä. 3Simon leikkaaja ja ohjaaja ovat kovin sopuisa pariskunta, sillä he elävät samassa kehossa. Tässä he purkavat hiukan traumojaan.
4. marraskuuta 2011 Kommentit: 0

3Simon leikkaamisen ensimmäinen työpanoksen antoi leikkausassistentti. Meillä sen homman hoiti kuvaussihteerimme Tuuli. Hän synkkasi materiaalin, eli yhdisti ääniraidat kuvan kanssa yhteen. Sain matskut oikeassa kohtausjärjestyksessä kauniisti listattuna.

Aloitin leikkaamaan kronologisesti, koska leffa oli myös kuvattu suhteellisen kronologisesti. Heti alussa oli siis edessä ensimmäinen kuvauspäivä.

Ensimmäiset kuvauspäivät menevät harvoin ihan nappiin ja olikin aika hanurista aloittaa niistä kuvista, joissa Ramin jalka menee rikki. Niinpä muutin suunnitelmaa todella nopeasti. Päätin leikata vaikeat kohtaukset myöhemmin ja aloittaa kivoista kohtauksista. Se oli hyvä päätös. Mieli parani heti ja kohtauksia alkoi napsahdella vauhdilla kasaan.

Tuulihan se siinä! Kronologisissa kuvauksissa.

Ajatukseni oli leikata vauhdilla eka versio, josta hahmotan kokonaisuuden ja leffan todellisen mitan. Sen jälkeen alkaisin hinkkata hiilenpalasta raakatimanttia, jonka sitten kolmannella läpi käynnillä hinkkaisin särmikkääksi timantiksi. Käytännössä istuin yksin editissä kaksi kuukautta silmät ristissä. Se sijaitsee mukavasti makuuhuoneeni vieressä.

Yleensä ohjaajat eivät itse leikkaa elokuviaan. Siihen on montakin hyvää syytä. Meillä puolestaan on muutama hyvä syy siihen, että teemme poikkeuksen. Ensimmäinen syy on se, että minä haluan leikata itse. Olen aina leikannut omat lyhärini ja suurimman osan mainoksistani, joten se on tuttua hommaa ja tykkään siitä. Toinen syy on yllättäen budjetti. En juurikaan maksa itselleni palkkaa, enkä myöskään valita, jos editointi hivenen venähtää.

Onneksi minulla on järjettömän huono muisti, ja siksi en muista juuri mitään kuvauksista. Materiaalia on mukava käydä läpi. Aina löytyy hauskoja yksityiskohtia ja reploja. Materiaali tuntuu mukavasti vieraalta ja tutulta yhtaikaa.

Välillä tuntuu, että olitiinpas me hyviä ja välillä taas takaraivossa kaivaa tunne, että miksi en tehnyt tuota kohtaa paremmin. Jälkeenpäin on niin pirun helppo viisastella. Kuvaustilanteessa mikään ei ole yksinkertaista. Kaikissa päätöksissä on useita puolia. Varsinkin 3Simoa kohdalla.

Se, että me saimme kaiken kuvattua ja vielä enimmäkseen niin kuin oli suunniteltu, on jo jonkin sortin ihme. Me todellakin työskentelimme onnellisten poutapilvien alla. Tämähän ei tarkoita, että kokoajan olisi ollut mahtavaa. Ei se nyt ihan niin auvoista ollut kuin ihmiset muistelevat. Oli meillä vittumaisiakin hetkiä. Ei niitä montaa ollut, mutta oli kuitenkin. Silti yhdyn Ramin ja Ollin aatoksiin, että kesä oli paras ikinä. Siis se vähä mitä siitä muistan.

Välillä olen todella ahkera leikkaaja ja toisinaan taas jumalattoman laiska. Esimerkiksi olen lähtenyt kesken päivän sieneen, kun ajattelin että sienirisotto voisi piristää päivää. Myös ongella käyminen on auttanut leikkausongelmissa.

Kolme eri säveltäjää teki demoja 3Simon musiikista. Valitsin Janne Huttusen, jonka demo oli lähinpänä omaa mielikuvaani siitä, miltä leffa kuulostaa. Tosin olen leikatessani testaillut kaikenlaista ja muutamaan kohtaukseen on päätynyt erilainen musiikki kun olin alunperin ajatellut. Ja muutama tulee jäämään äänisuunnitelijan kohtuuttoman leveille harteille.

Nyt elokuvan leikkaus alkaa olla loppusuoralla. Mittaa on pirun verran alle puolitoistatuntia. Muutamia kokonaisuuden kannalta turhia kohtauksia olen jättänyt pois ja muutamia lyhentänyt rajusti. Mutta suurin osa käsikirjoituksesta on säilynyt mukana. Eli aivan katastrofi se käsis ei sitten ollut.

Yritän katsoa mahdollisimman usein leffan kokonaan läpi ja aina jonkun kanssa. Yksinään sitä kokoajan vaan pysäyttäisi ja alkaisi korjailemaan jotain yksityiskohtia. Toisen kanssa katsoessa pystyy aistimaan fiiliksiä ja lopussa saa mahdollisesti jopa rakentavaa palautetta. Osaa palautteesta uskon ja osaa en. Aika pitkälti riippuu siitä, olenko samaa mieltä vai en.

Mielessäni pyörivät kokoajan Simon replat. Heittelen niitä näppärästi kun juttelen ihmisten kanssa: "Käyttääkö pornotähti sokeria?", "Nyt seuraa kavala suunnitelma" "Nyt mä tiiän että kun tekee höpöö, pitää nostaa persettä eikä kipristellä varpaita." Nehän eivät tietenkään elokuvan ulkopuolella naurata ketään muuta kuin minua.

En ole juurikaan pitänyt yhteyttä näyttelijöihin. Heidän pärstiään kun tuijottaa päivästä toiseen monitoreista, niin ei tee mieli nähdä livenä. He ovat minulle myös edelleen Simo, Lasse ja Eeva, eivät todellakaan Olli, Rami ja Paula. Muutamat kohtaukset ovat olleet hankalia leikata, eikä se missään tapauksessa ole heidän vikansa, mutta heitä minä tuijotan kun ratkon ongelmia.

Oikeasti minun pitäisi laittaa kolmanneksi monitoriksi peili. Siitä voisi aina katsoa ketä syyttää, kun jokin ei kohtauksessa toimi. - Mitäs Teemu ohjasit päin persettä? Onneksi ongelmakohdat on tähän mennessä kuitenkin saatu korjauttua semi-nerokkaalla editoinnilla.

Koska lyön leikkauksen lukkoon? En tiedä. Hiottavia kohtauksia löytyy edelleen. Tekee mieli hakea parempaa ottoa, parempaa ajoitusta. Jossain vaiheessa se leikkaus on kuitenkin valmis. Ohjaaja on tyytyväinen ja taputtaa leikkaajaa selkään. Silloin tarjoan itselleni Jallun ja tirautan kyyneleen. Siihen on vielä matkaa, mutta ei se mitään. Nuorihan minä vielä olen.

Niin ja Olli, Rami ja Paula. Mä soittelen taas sitten kun tämä leikkaushomma on takana. Sitten voin taas kohdata teidät teinä. Et terkkuja vaan siihen asti.

Käykää kahvilla jos Virkkalaan eksytte. Omat pullat mukaan.

Ensi viikolla katselemme maailmaa sivuosanäyttelijän silmin. Sitä ennen suosittelemme lämpimästä tykkäämään meistä: www.facebook.com/3simoa
 

Lisää näihin:
4
tykkää tästä
Asiasanat:

Kommentit

Ei kommentteja.

test

  • 3Simoa

    “Komedian raskausaika, synnytys, ja kasvaminen leikki-ikään”

    Miten se elokuva oikein syntyy?
    3Simoa on ensi keväänä ensi-iltansa saava komedia, joka kertoo kahdesta Sörnäisissä asuntomurtoja tekevästä varkaasta Lassesta ja Simosta, sekä siitä kuinka Lassesta tulee Simo ja Simosta Antero. Kaiken keskellä Eeva pysyy omana itsenään ja kolmas Simo vaan on vauva.

    Tätä blogia ei kirjoita yksi henkilö, vaan elokuvan koko työryhmä. Lisää tietoa elokuvastamme löydät osoitteista 3simoa.fi tai facebook.com/3simoa

Uusimmat kommentit

Pertti

Yksinkertaista! Mitkään todella suuret asiat eivät ole monimutkaisia.