Yöjuoksu ja yleisö
Yöjuoksu ja yleisö
Draama Queen piti kesäisen lupauksensa ja nautti elämästä enemmän kuin fiktiosta: seuraavassa tarina, joka on tosi.
Kesä, yö. Ext. piha.
Aapo, Jaakko. Helikopteri. Hevosia.
Aapo on pohjalainen isäntä. Metsät on myyty ja pellot vuokrattu. Navetta on täynnä kaatopaikkatavaraa, karsinoihin ei kerätä vasikoita laitumelta vaan hillopurkkeja ja tyhjiä pulloja. Kanalassa säilytetään suksia ja talvirenkaita. Talossa käy kesävieraita, sukulaisia Ruotsista.
Aapo saa kesävierailta hupimielessä lahjaksi pienoishelikopterin, kauko-ohjattavan. Onhan isännällä aikaa ja lääniä kopteria lennättää, naureskelee lahjoittaja.
Valoisan heinäkuisen yön kääntyessä hämärimmilleen tohtii tämä kypsään kuudenkymmenen ikään ja noin sadan kilon kokoon ehtinyt isäntä pihalle kokeilemaan helikopteria: tuvassa katto on tullut turhan äkkiä vastaan.
Kopteri kohoaa yötaivaalle. Muutamalla ilmakiväärin panoksella tasapainotettu nokka näyttää nätisti eteenpäin, valot vilkkuvat vasten horisonttia, tummaa kuusiriviä kaukana pellon laidassa.
Sitten tulee topakka tuulenvire ja tarttuu kopteriin, nostaa koneen ja lähtee työntämään sitä eteenpäin yli kymmenen metrin korkeudessa. Kauko-ohjaus lakkaa toimimasta. Aapo, joka ei halua menettää leluaan, lähtee kulkemaan koneen kanssa samaan suuntaan.
- Jaakko, nukutsä, hän ehtii hihkaista kohti yläkerran ikkunoita ohi kiiruhtaessaan. Koska tarkoitus ei alunperin ollut lähteä omasta pihasta minnekään, on Aapon vaatetus kotoista mallia: pelkät bokserit, joiden lahkeet lepattavat yllättävästä yöjuoksusta hämillään.
Jaakko sulkee yläkerrassa television ja avaa ikkunan seuratakseen monin verroin amerikkalaista rikossarjaa jännittävämpää draamaa: miten pitkälle tuulen vapauttama helikopteri lentäisi? Kestäisikö rotevan miehen kunto juosta perässä - paljain jaloin? Entä jos naapurit näkevät; riittäisikö rohkeus hankkia kopteri takaisin pukeutuneena pelkkiin boksereihin?
Helikopteri kaartaa parinsadan metrin jälkeen postilaatikon kohdalla loivasti oikealle, naapurin hevostilan sähköaidatun laitumen ylle, menettäen samalla korkeutta. Aapo pääsee sähköaidan luo ja taittaa itsensä yllättävällä notkeudella lankojen välistä. Kehossa vähän nytkähtää, mutta läpi mennään.
Kopteri kaartaa lisää oikealle laskeutuen tyylipuhtaasti alemmaksi ja alemmaksi. Lopulta kopteri laskeutuu pehmeästi pellolle ja jää säyseänä odottamaan noutajaansa. Aapo harppoo muutamalla askelella kopterin luo, kumartuu ja katsoo samalla olkansa yli varmistuakseen, että päättyneellä näytöksellä on edes yksi katsoja: kaukana talon yläkerran ikkunassa näkyy Jaakon ylävartalo ja huitovat kädet.
Jaakon kädet huitovat kuin helikopterin siivet äsken. Jokin näyssä saa Aapon kääntymään kokonaan ympäri, ja nyt myös hän näkee loput yleisöstään: silhuettina taivasta vasten parinkymmenen metrin päässä erottuu neljä hevosta. Korvat värähtelevät, hännät heilahtelevat.
Nelijalkaisten katsomossa ollaan hiljaa, niin kun ollaan näytelmän päätyttyä ennen kuin ensimmäinen rohkea lyö kädet yhteen ja aloittaa aplodit.
Aapo kaappaa kopterin kainaloonsa ja nousee. Takaa alkaa kuulua töminää. Hevoset lähtevät laukkaan, maa kumisee.
Polvi lonksahtaa ilkeästi Aapon ampaistessa liikkeelle, mutta hän ei välitä. Yön toinen sähköinen limbosuoritus vielä - ilmassa on tosiaan sähköä, Aapo ehtii ajatella - ja hän ja helikopteri ovat turvassa aitauksen ulkopuolella. Laukkaavat suosionosoitukset seisahtuvat.
Postilaatikon kohdalla on pakko vähän puuskuttaa, sitten matka jatkuu, nyt huomattavasti verkkaisemmin pihatietä pitkin puuttuvat parisataa metriä kotiin.
Yläkerran ikkunassa Jaakko taputtaa käsiään yhteen. - Komiat Black Horset sulla, hän kehuu. - Pysyivät aitauksessaan. Hevoset.
Kommentit
test
Uusimmat blogimerkinnät
Uusimmat kommentit
- susku67
- Anonyymi
- Kohtaus, Pertti
- Artsy
- Pekko Pesonen
- Kohtaus, Pertti
- Anonyymi
- Anonyymi
Pertti
Totta? Elämä on taiteen kehnoa jäljitelmää.
Tarinan Aapo sekä Jaakko vaikuttavat tutuilta, aivan kuin tuntisin heidät toisellakin nimellä. Oma kotitie postilaatikolta oli kyllä vähän lyhyempi. Hauska tarina ja minäkin haluan helikopterin...