Koulun penkiltä
-
Ich bin dein Vater
”I am your father”, lausuu Darth Vader kolkolla äänellään. Hikipisarat valuvat Luke Skywalkerin otsaa pitkin, oikea käsi on hetkeä sitten katkaistu ja silmiä polttaa. Epätoivon huuto kajahtaa sankarin huulilta. Mitä ihmettä? Ei sittenkään – poikahan rääkyy kuin ankanpoikanen. Minne Yodan koulutuksen tuoma itsevarmuus äänessä on kaikonnut? Miehekkäälle bassolle on tehty alapäänleikkuu; pelkkää tyhjää sadan hertsin alapuolella. Mikä pyhäinhäväistys! Luke, kuka on mennyt pilaamaan ääniraitasi?
-
Ehtiihän sen huomennakin
Kuulun siihen ihmisryhmään, joka ei saa mitään valmiiksi ennen deadlinea. Istun lähes poikkeuksetta edellisen yön koneen ääressä pureskellen kynsinauhojani ja harkitsen alanvaihtoa. Hävettävän usein kerjään lisäaikaa vielä määräajan jälkeenkin. Tätä ei kai pitäisi myöntää, mutta jotkut rästit erääntyivät jo vuosi sitten. Ja sitä kolmen vuoden takaista teatterihistorian esseetä en ole vieläkään tehnyt. Terveisiä vaan opettajille.
-
Aalto-yliopiston rottakoe
”Unohtakaa kirjan teema, ette te kuitenkaan ymmärrä siitä mitään. Kiinnittäkää sen sijaan huomiota yksityiskohtiin”, kirjailija Vladimir Nabokov sanoi joskus luennolla opiskelijoille. Syynäämällä Aalto-yliopiston taskukalenteria ymmärtää innovaatioyliopistosta enemmän kuin tuhannesta strategiajulistuksesta.
-
Onko murros tapahtunut?
Toisen vuoden käsikirjoitusopiskelijana olen saanut vasta raapaista pintaa alan työstä. Pelkotilat onnistumisesta elokuvakäsikirjoittajana tulevaisuudessa valvottavat öisin. Sänky hiestä märkä, tyyny on kuin sitä olisi uitettu, nousen ylös ja menen koneeni äärelle. Avaan ”The Script Magazinen” sivuston ja eteeni aukeaa Iron Man II koskeva artikkeli. Elokuva sinänsä on tavanomainen kakkosjakso Marvell sarjakuviin perustuvan hittileffan menestykseen. Pysähdyn miettimään pystynköhän tähän koskaan itse? Onko Suomessa koskaan tähän mahdollisuus?
-
Karismaattista materiaalia
"Tärkeintä on olla karismaattinen, mutta mihin sitä voi käyttää”, kysyy Zorro eli Ilmari Säävälä elokuvassa Valon lapset (ohjaus Jaakko Ruuska, 2008). Se on yksi mieleeni jääneistä koulun harjoituselokuvien repliikeistä. Elokuvassa kaksi nuorta miestä elää elämäänsä yrittäen tulla toimeen veronmaksajien avulla yhteiskunnan marginaalissa, kouluttautumattomina taiteilijoina – runoilijana ja teatterin tekijänä. Kysymys on enemmän kuin ajankohtainen tänä syksynä kun mietin mitä oikein teen dokumentaarisen elokuvan opinnoilla. Mihin niitä voi käyttää?
-
Kaavoihin kangistunut elokuva
Olen huomannut jo koulumaailmassa, että poikien ja miesten kasvutarinat ovat ilmeisesti hyvin kiinnostavia. Niitä elokuvia kun tulee ovista ja ikkunoista. Useimmiten näissä elokuvissa on yksi yhteinen piirre: yksiulotteinen, stereotyyppinen ja ennalta-arvattava naiskuva.
-
Yankee Doodle Dandy
Jossain vaiheessa jatko-opintojani eksyin Japaniin, jopa useaan kertaan, kas kun jatko-opintojen tutkimusaihekin liittyy japanilaiseen elokuvaan ja animeen. Ja kuten useimmat tietänevät, apurahojen saatavuus on niin ja näin, joten töitä on tehtävä, Japanissakin.
-
Tuotanto vie ja oppitunnit vikisevät
Tätä lukiessanne nukun todennäköisesti kuvauspaikan perimmäisessä nurkassa takkiini kääriytyneenä kahvinkeittimen poristessa taustalla. Uniini sekoittuu varmasti painajaismaisia sävyjä tekemättömien portfolioiden ja oppimispäiväkirjojen muodossa, joiden palautuspäivämäärä oli puolitoista kuukautta sitten. Käskymuotoinen ”olkaa hyvä!” on takuuvarma herättäjä ja havahdun taas voitelemaan leipiä nälkäistä kuvausryhmää varten.
-
Nautinnon lykkääjä
Kun kertoo opiskelevansa elokuva- ja TV-käsikirjoittajaksi, ihmiset yleensä sanovat, että mielenkiintoista – mutta elääkö sillä? Silloin käsikirjoitusopiskelija menee vaikeaksi – kysymykseen kun ei ole yksinkertaista vastausta. En voi puhua valmistuneiden käsikirjoittajien puolesta, mutta nyt, opintojeni loppusuoralla, minulla alkaa olla kokonaiskuva käsikirjoitusopiskelijan toimeentulon muodostumisesta opintojen eri vaiheissa.
-
Synkkä salaisuus
Älkää kertoko tätä kenellekään. Minulla on synkkä salaisuus: olen opiskellut kohta seitsemän vuotta, jo kolmea eri alaa. Olen tutustunut tiedotusopin, historian ja elokuvakäsikirjoittamisen erilaisiin mutta ihmeellisiin maailmoihin. Hups, nyt tulin paljastaneeksi sen. Kohta koputtavat valtion agentit ovelleni ja sanovat ”Neitiseni, oletteko miettinyt, että teidän pitäisi olla kunniallinen työssäkäyvä veronmaksaja? Olette sentään jo 25-vuotias. Hävetkää.”
test
Uusimmat blogimerkinnät
Pertti
Sanotaan että ennen Whistleriä Lontoossa ei ollut sumua.
Asiasanat
Footer
Kohtaus
Teosten takaa - seuraa kirjoittajia, ohjaajia ja muita luovan työn ammattilaisia tuotannon eri vaiheissa.
Kirjoita -osiosta löydät alati päivittyvän työkalupakin ja inspiraation lähteitä.
Tarjoa - osio neuvoo, kuinka valmis käsikirjoitus, synopsis tai idea kannattaa tarjota eteenpäin.
Palaute - anna palautetta Kohtauksesta tai kerro mistä aiheesta haluaisit kuulla lisää
Uusimmat kommentit