yle.fi


Elämä tehtaassa

Elämä tehtaassa

2. syyskuuta 2011 Kommentit: 0

Keväällä 2012 YLE:n kakkoskanavalla esitettävä Tehdas-sarja on tietääkseni Pirkko Saision ensimmäinen sarjamuotoinen alkuperäiskäsikirjoitus televisiolle. Saisio on kirjoittanut Tehtaaseen kaksitoista 50 minuutin mittaista osaa, ja tilauksessa on vielä kuusi uutta. Sarja kertoo nykyajassa elävästä kenkätehtaan väestä; työläisistä, omistajista ja heidän läheisistään.

Tosielämässä Suomessa on jäljellä enää muutama kenkätehdas, joissa pinkojat, neulojat, leikkaajat, pakkaajat ja myyjät tekevät pienipalkkaista työtään. Onneksemme pääsimme kuvaamaan Tehdasta oikeaan miljööseen, Mantereen kenkätehtaaseen Orivedellä. Ilman tätä visuaalistesti kiinnostavaa kuvauspaikkaa ja sen avuliaita ihmisiä sarja olisi jäänyt torsoksi.

Miten Saisio joutui YLE draamaan? Syyllinen on Hannele Lauri, johon olen tutustunut yhteisissä produktioissa. Hanna on aarre, jolla riittää ideoita ja ehdotuksia jutuista ja tekijöistä. Hän soitti minulle ja kehotti kysymään Saikilta, kiinnostaisiko tätä kirjoittaa sarja kakkoselle. Soitin ja asiasta sovittiin alustavasti saman tien. Saikilla taisi olla jo ajatuksissa sijoittaa juttu tehtaaseen, ehkä Paul Abbottin innostamana. Siitä nimikin, vaikka pitkään yritettiin löytää vaihtoehtoa Clocking off-sarjan suomennoksen tilalle.

Tilaaja Olli Tolan kanssa pidetyssä kokouksessa sovittiin millä aikataululla edetään. Ohjaajaksi valittiin Juha Lehtola, joka vähän aiemmin oli saanut kiitosta Rakkauden nälkä-sarjastaan YLEllä. Hänellä oli kumminkin niin paljon muita sitoumuksia, ettei hän voinut sitoutua kaikkien kuuden ensimmäisen osan ohjaukseen. Tarinat niissä jakautuvat kahden osan mittaisiin kokonaisuuksiin, joten oli luontevaa etsiä kaksi muuta ohjaajaa Lehtolan rinnalle. Nämä kaksi ovat Jarmo Lampela ja Juha Rosma. Työnjako on jatkunut osissa 7 – 12.

kuva: Laura Pohjavirta/YLE

Draaman analysointi on vaikea laji, se on monesti tullut todetuksi. Parhaita opetuksia oli erään äänisuunnittelijan kauan sitten lausuma ’Se sun tuottama sarja oli ihan paska’. Innostuin kysymään ’millä tavalla paska?’ koska luulin pääseväni analysoimaan sarjan laatutekijöitä. ’Paska ku paska’, hän vastasi. Näin tunneherkillä alueilla ollaan siis ammattilaistenkin kesken, kun puhutaan siitä mikä on hyvää ja mikä huonoa. Jouduin yksin miettimään, mitä hän mahtoi tarkoittaa. Ehkä hän piti sarjaa jollain tavalla merkityksettömänä itselleen tai laajemmin ajatellen. En saa koskaan tietää.

Tehdas-sarjan tekijöiden mielestä on hienoa olla mukana tekemässä sarjaa, jossa on niin hyvä käsikirjoitus. Mutta mikä tekstistä tekee innostavan hyvän? Pino amerikkalaisia käsikirjoitusoppaita väittää, että huonosta käsikirjoituksesta on turha yrittää tehdä hyvää toteutusta, se ei vain onnistu. Tekstin pitää olla hyvä.

Saision henkilöt säilyttävät osan itsestään lukijalta piilossa, mutta Tehdasta lukiessa tulee hämärä tunne, että se miten henkilöt toimivat ja mitä draamatekstissä tapahtuu, on totta. Se johtuu henkilöiden läpinäkymättömyyden lisäksi Saision mainiosta tavasta kuvata ihmisten välisiä suhteita ja kääntää reaktioita odottamattomiin suuntiin. Siitä syntyy tekstin humoristinen alavire.

Taiteessa on totuus tekeillä, sanoo filosofi Martin Heidegger. Jotain sellaista totuuden tekeillä oloa on Saision tekstissä. Draamassa sillä on mielestäni tekemistä myös antikliimaksin käsitteen kanssa. Ihminen pettää toisen luottamuksen. Mitä tekee petetty? Hän kiukuttelee, murjottaa, kostaa, mutta jää. Mitä tekee pettäjä? Hän yrittää siirtää syyllisyyttä, mutta lopulta arvelee, että asia voidaan unohtaa. Tunteet jäävät tulpaksi petetyn ja pettäjän mieleen. Tai sitten ihminen, jota on lyöty, lähtee saman tien, asiaa lyöjän kanssa käsittelemättä. Ja käsittelemättä se myös jää, koteloitumaan muiden pahojen kokemusten läjään, molemmille. Silti siteet ihmisten välillä ovat lujia, ehkä siksi, että puntit ovat tasan. Jokaisella on omat salaisuutensa ja epäonnistumisensa.

Suomalainen katsoja kestää sen, että näkyvää seurausta ei tulekaan, ainakaan heti, vaan tarinan henkilöiden elämä jatkuu näennäisesti muuttumattomana. Monissa sarjoissa käsikirjoittaja jossain sarjan vaiheessa kuitenkin ratkaisee tilanteen ja päättää suspensen, jonka on luonut katsojan mieleen. Saision teksti ei anna tällaista pakotietä. Tarina on palasina fiktiivisessä maailmassaan, emmekä välttämättä ole näkemässä mitä tekstin henkilöille lopulta tapahtuu.

Saision teksti on myös hauska, sekä naurattavalla että itkettävällä tavalla. Yksinäinen työterveyslääkäri ottaa kokonaisvaltaisesti huolekseen tehdastyöläisen perheen elämän järjestämisen. Seurauksena on koko perheelle suosituksia kliinnisiin tutkimuksiin, kaikissa kun näyttää olevan jotakin vikaa. Sitä ennen perhe on luullut olevansa ihan tavallinen. Tavallisista ihmisistä Tehdas kertookin, mutta he eivät tavallisuudessaan ole koomisia, vaan kaltaisiamme. Tarinat näistä tavallisista ihmisistä, ne ovat epätavallisia, Saision tyyliin.

Hilkka Salo
tuottaja

 

YLE Areenassa: Tehdas - klipit ja extrat

Voit seurata kuvauksia facebookissa

Lisää näihin:
7
tykkää tästä

Kommentit

Ei kommentteja.

Add comment

Muistathan, että olet vastuussa siitä, mitä kirjoitat. IP-osoitteesi tallennetaan.

2 plus 6 =
Ratkaise yllä oleva laskutehtävä ja kirjoita vastauksesi (esim. kysymykseen 1+1 kirjoita 2).
Laskutehtävän tarkoituksena on estää koneellinen roskapostitus. Pahoittelemme lisävaivaa.

test

  • TEHDAS

    Pirkko Saision kirjoittama draamasarja Tehdas esitetään TV2:ssa 15.2.2012 alkaen. Joukko sarjan tekijöitä kertoo tässä blogissa oman ammattinsa näkökulmasta, miten sarja syntyi.

    YLE Areenasta löydät Tehdas: extrat ja klipit

    Voit seurata kuvauksia facebookissa: facebook.com/TEHDAS-draamasarja

Uusimmat kommentit

Pertti

Inspiraatio on petollinen rakastaja.