Perustilanne oli mielenkiintoinen, maalaiselta kuulostava vanhempi pariskunta kaapuntin hienossa kylpylässä viettämässä kahdenkeskistä laatuaikaa. Tekstissä ilmenneisiin jännitteisiin nähden tekstin lukijoiden ilmaisu oli hyvin eleetöntä, lähes evvk, mikä etäännytti kuulijaa. Olisi ehkä ollut mielenkiintoisempaa kuulla kotoa lähtö "livenä": raittiuslupaukset, liian varhain aikuistuneen virtahevon lapsen ylioptimistiset äidin rauhoittelut, äidin huoli, isän kärsimätön lähtökuume; kohtaaminen miehen nuoruudenrakkauden kanssa (lihavuudenkin saa korvinkuultavaksi) ja menneisyyden rakastajatar voisi aiheuttaa todellista tunteen paloa. Vaimo marssitti naisystävät keskusteluun, mutta äänensävy ilmaisi täydellistä kiinnostuksen puutetta, päinvastoin velvollisuudentuntoista jalkojen harottamista, jotta mies saisi rahoittamalleen kylpyläyölle riittävästi vastinetta. Tarina kannattaisi dramatisoida uudestaan ja luoda siihen äänimaailma, niin kyllä tästä kelpo kuunnelmankin saisi!