Tarina, jonka juoni lähtee käyntiin mukavasti. Valitettavasti sen etenemä tyssääntyy parin minuutin kohdalla ja teksti jumittuu tyystin paikalleen. Yleisölle tulee mieleen humalaisen tai depressiivisen ihmisen itseääntoistava yksinpuhelu. Tällaista tekstiä saattaa lähinnä lääkäri joutua kuuntelemaan työn puolesta. Tekijöiden tarkoituksena lienee ollut tehdä maksimimittainen 5 minuutin kuunnelma, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaivon kaivamisessa käytetty taustaääni on saatu aikaan jollain taajuuskierrätys-flanger -toiminnolla. Efektin käyttäminen on hyvä idea sinänsä, mutta tilan muuntuminen putkimaiseksi kymmenettä kertaa peräkkäin tietyllä syklillä aiheuttaa sen, että taustan äänimaisema junnaa tekstin tavoin paikallaan. Lyhyempi kuunnelma samalla tavoin toteutettuna olisi voinut toimia, nyt monologissa on 3 minuuttia liikaa tavaraa.