Tuo on muuten ihan totta tuo, miten suomalaiset on totutettu odottamaan teatterista hauskuutusta. Periaatteessahan se on ollut aina lamakauden ilmiö, että teatterit ymmärrettävästi väistävät kovat aiheet ja siirtyvät farssiin ja kabareehen, se on viihteen tehtävä, mutta edellisen laman jäljiltä siitä ei enää palattu vaan jäätiin tekemään sitä, mikä silloin myi.

Siitä en ole varma, etteivätkö ns. vaikeat asiat ja haasteellisemmat näytelmät myisi kun kukaan ei oikein viitsi kokeilla. Tai varmaan Kauppamatkustajan kuolema taannoin Helsingissä myi, en epäile yhtään. Minusta surullisempi ja jotenkin myös todemmalta tuntuva näkökulma on se, että teatterit pitävät perusyleisöä niin tyhmänä, etteivät usko näiden ymmärtävän ja siksi eivät ota sitä riskiä että tuottaisivat näytelmiä, jotka eivät selittele kaikkea auki ja jotka jättävät jotain ajattelemista yleisölle vielä kotimatkallekin.

Henkilökohtaisesti minä luottaisin yleisön oivalluskykyyn enemmän ainakin siihen asti kunnes toisin todistetaan. Toisaalta, jos vuosikaudet kasvatetaan uutta teatteriyleisöä farssilla ja muulla ilveilyllä, niin eihän se muuhun opikaan.

Olen jokerin kanssa samaa mieltä siitä, että hyviä kirjoittajia on ja varmaan paljon, tekijöitä joilla olisi jotain järkevää sanottavaa älämölön sijaan. Laitosteattereita ei vaan juurikaan kiinnosta. Taloudellisesta näkökulmasta sen ymmärrän, taiteellisesta en.