@AD
Samanlainen mörköpeikko täälläkin tuli mieleen. Ehkä se johtuu tästä epätoivoisesta asetelmasta, josta käsin tuntuu, että tekipä mitä tahansa, miten tahansa, niin mahdollisuudet ovat aika pienet. Tai jos tekee juuri niin kuin dramaturgit esittävät, kenen teksti se sen käsittelyn jälkeen on? Teatteripuolella ainakin on tunnu, että halutaan juuri sellaisia tekstejä kuin kourallinen menestyneitä suomalaisia näytelmäkirjailijoita kirjoittaa, ei mitään muuta. En tiedä onko television puolella samoin, mutta en näe syytä, miksei olisi. Saa sivistää tietämätöntä.

Mutta tuosta tekstin kohdasta, että jos tv-draama tai tv-elokuva saa katsojia, se tarkoittaisi että jotain on tehty oikein, en ole aivan samaa mieltä. Ei tietenkään ole tehty varmaan mitään väärin, mutta onko tehty myöskään mitään sellaista, mihin ei olla totuttu, mikä yllättäisi tai haastaisi peruskatsojan?

Maailmalla on valtava määrä valtavan hienoja televisiosarjoja, joita kukaan ei ole katsonut eivätkä lopulta tuotantoyhtiötkään paria tuotantokautta pitempään. Joten se, että katsotaan, ei minun mielestäni ole automaattisesti laatutakuu sen enempää kuin sekään, että ei katsota.

Ylen palautteesta ei ole kokemusta, mutta teattereista kyllä ja niiden palautteiden perusteellisuuteen olen ollut välillä pettynyt: palautteet ovat olleet enemmän mutu-pohjalta pikaisesti kirjoitettuja vaikutelmia ja ajatelmia kuin huolella argumentoituja perusteluja. Silloin joskus kun oikeasti loppuun ajatellun palautteen saa, se on aina ilo.