@ Lousku

Kuka sanoi, että tarinassani (tai muissa "tavallisissa" tarinoissa) ei ole toimintaa, draaman kaarta, konfliktia, muutosta, sattumuksia, poikkeavaa arkea, karikatyyrejä? En ole niin daiju, ettenkö ymmärtäisi mitä ihminen haluaa tai jaksaa televisiosta seurata ja mihin hän pystyy eläytymään. Pysyn edelleen kannassani siitä, että hyvä, koukuttava tarina ei tarvitse yhteiskunnan ääri-ilmiöitä ollakseen koskettava tai huikea. Ja olen edelleen yllättynyt dramaturgien valinnoista.

Luin idiksiä läpi ja se täytyy sanoa, että tein joistakin hätäisiä johtopäätöksiä. Vaikka lähtötilanne oli lähes kaikissa mielestäni ns. överi, oli henkilöhahmojen luonnehdinnoissa ja tarinoiden kulussa käytetty hienoa havaintokykyä ja herkkyyttä. Toivotan edelleen tsemppiä tarinoiden kehittelyyn, itse keskityn seuraavan puolentoista kuukauden ajan koulujen ennakkotehtävien kirjoittamiseen ja tähän rakkaaseen ja raskaaseen lapsiarkeen. Josta muuten btw saisi aivan mainiota draamaa ilman elämän perustuksia mullistavia käänteitä, angstista rypemistä tai muutakaan hc-menoa. Hienoa kevättä meille kaikille!