Vaikeahan se on arvata, mitä tapahtuisi, jos ns. koulutusjärjestelmän ulkopuolista elokuvantekoa lähdettäisiin tukemaan keskitetymmin ja selkeämmin.
Itse uskon, että elokuvanteko on itseilmaisua siinä missä esimerkiksi musiikki, graafinen design ja kirjoittaminen.
Indie-bändit nousivat, muokkasivat ja käänsivät päälaelleen koko musiikkibisneksen jo 70-luvulla. Mac ja myöhemmin Photoshop toivat graffanväännön jokaisen juivelon näppeihin, ja nyt kun ympärilleen katselee, lähes jokainen osaa väkertää ammattitasoa lähentelevää ja paikoin sen ylittävääkin tietokonegrafiikkaa. Blogien yleistyminen räjäytti harrastelijakirjoittajien pankit, ja nyt netti on pullollaan niin fiktio- kuin asiatekstiä harrastelijakynästä (itse huomaan seuraavani esimerkiksi 25 blogia ja vain yhtä ammattimaista uutissivustoa).
En näe mitään syytä, miksei näin voisi tapahtua elokuvallekin. Tai pikemminkin, näin on tapahtumassa jo elokuvallekin.
Palatakseni alkuperäisen kirjoituksen pointtiin: elokuvanteko ei silti ole ihan sama kuin Fotarin tai Wordpressin avaaminen, vaan kyse on usein kymmenien, kenties satojen osaajien yhteispanoksesta. Kalusto, lavastus ja muu härpäke mikä elokuvan ympärillä pyörii on auttamatta hintavampaa kuin kellaribänditoiminnan pyörittäminen.
Näinollen jeesille olisi tarvetta. Kylmälle käteiselle, kalustolle ja ammattilaiskonsultoinnille.
Ja väitän, että jos tätä jeesiä osattaisiin tuupata tehokkaammin myös vähemmän perinteisille tahoille, koko paketti uudistuisi.
Vaikka musavertaukset ovatkin vähän niin ja näin, voidaan ajatella, että nyt eletään leffanteossa vastaavaa aikaa kun rock 60-70 -luvun taitteessa.
Tuolloin massiiviset progebändit jyräsivät maailmalla, veivasivat 14-minuuttisia kitarasoolojaan täysille stadioneille. Ja samaan aikaan kuraisista kellareista kömpi lavoille Sex Pistols, The Clash ja Ramones jotka yhdellä, ärhäkällä muutaman vuoden pyyhkäisyllä rapistivat pölyt pois koko länsimaisen musiikin harteilta. Punkin vaikutus seuraavien vuosikymmenien musiikkiin oli järisyttävä, ja punk syntyi, kun innokkaat mutta "ammattitaidottomat" muusikot kyllästyivät musakenttään, nappasivat kepin kouraan ja alkoivat vääntämään itse musiikkia kolmen soinnun teoria takanaan. Ja kävi ilmi, että näitä pumppuja oli valtava määrä.
Se niistä musavertauksista, ehkä kuitenkin hoksaat pointin tuosta takaa. Leffateollisuus, joka rämpii remakejen ja rebootien suossa kaipaa punkkia nyt enemmän kuin koskaan. Ja Suomella on ainutkertainen tilaisuus tehdä itsestään lefafkentällä muutakin kuin "se maa jossa Ingmar Bergman syntyi... eiku se olikin Ruotsi... ei, en mä kyl tiedä yhtään suomalaista elokuvaa".
Suomea arvostetaan dokkaririntamalla juuri sen takia, että YLE:llä on hyvät perinteet lähteä tukemaan varsin varhaisessa vaiheessa vähän erikoisempiakin kansainvälisiä ja kotimaisia dokumentteja pienellä summalla, jonka avulla tekijät pääsevät alkuun. YLE:stä ja Suomesta on sitä kautta tullut - näin ainakin väittivät ulkolaiset dokkarintekijät minulle - jonkunlainen laadun tae tai merkki.
Ehkä tämä vastaa kysymyksiin? Vai vieläkö joku jäi vastaamatta?
Vaikeahan se on arvata, mitä tapahtuisi, jos ns. koulutusjärjestelmän ulkopuolista elokuvantekoa lähdettäisiin tukemaan keskitetymmin ja selkeämmin.
Itse uskon, että elokuvanteko on itseilmaisua siinä missä esimerkiksi musiikki, graafinen design ja kirjoittaminen.
Indie-bändit nousivat, muokkasivat ja käänsivät päälaelleen koko musiikkibisneksen jo 70-luvulla. Mac ja myöhemmin Photoshop toivat graffanväännön jokaisen juivelon näppeihin, ja nyt kun ympärilleen katselee, lähes jokainen osaa väkertää ammattitasoa lähentelevää ja paikoin sen ylittävääkin tietokonegrafiikkaa. Blogien yleistyminen räjäytti harrastelijakirjoittajien pankit, ja nyt netti on pullollaan niin fiktio- kuin asiatekstiä harrastelijakynästä (itse huomaan seuraavani esimerkiksi 25 blogia ja vain yhtä ammattimaista uutissivustoa).
En näe mitään syytä, miksei näin voisi tapahtua elokuvallekin. Tai pikemminkin, näin on tapahtumassa jo elokuvallekin.
Palatakseni alkuperäisen kirjoituksen pointtiin: elokuvanteko ei silti ole ihan sama kuin Fotarin tai Wordpressin avaaminen, vaan kyse on usein kymmenien, kenties satojen osaajien yhteispanoksesta. Kalusto, lavastus ja muu härpäke mikä elokuvan ympärillä pyörii on auttamatta hintavampaa kuin kellaribänditoiminnan pyörittäminen.
Näinollen jeesille olisi tarvetta. Kylmälle käteiselle, kalustolle ja ammattilaiskonsultoinnille.
Ja väitän, että jos tätä jeesiä osattaisiin tuupata tehokkaammin myös vähemmän perinteisille tahoille, koko paketti uudistuisi.
Vaikka musavertaukset ovatkin vähän niin ja näin, voidaan ajatella, että nyt eletään leffanteossa vastaavaa aikaa kun rock 60-70 -luvun taitteessa.
Tuolloin massiiviset progebändit jyräsivät maailmalla, veivasivat 14-minuuttisia kitarasoolojaan täysille stadioneille. Ja samaan aikaan kuraisista kellareista kömpi lavoille Sex Pistols, The Clash ja Ramones jotka yhdellä, ärhäkällä muutaman vuoden pyyhkäisyllä rapistivat pölyt pois koko länsimaisen musiikin harteilta. Punkin vaikutus seuraavien vuosikymmenien musiikkiin oli järisyttävä, ja punk syntyi, kun innokkaat mutta "ammattitaidottomat" muusikot kyllästyivät musakenttään, nappasivat kepin kouraan ja alkoivat vääntämään itse musiikkia kolmen soinnun teoria takanaan. Ja kävi ilmi, että näitä pumppuja oli valtava määrä.
Se niistä musavertauksista, ehkä kuitenkin hoksaat pointin tuosta takaa. Leffateollisuus, joka rämpii remakejen ja rebootien suossa kaipaa punkkia nyt enemmän kuin koskaan. Ja Suomella on ainutkertainen tilaisuus tehdä itsestään lefafkentällä muutakin kuin "se maa jossa Ingmar Bergman syntyi... eiku se olikin Ruotsi... ei, en mä kyl tiedä yhtään suomalaista elokuvaa".
Suomea arvostetaan dokkaririntamalla juuri sen takia, että YLE:llä on hyvät perinteet lähteä tukemaan varsin varhaisessa vaiheessa vähän erikoisempiakin kansainvälisiä ja kotimaisia dokumentteja pienellä summalla, jonka avulla tekijät pääsevät alkuun. YLE:stä ja Suomesta on sitä kautta tullut - näin ainakin väittivät ulkolaiset dokkarintekijät minulle - jonkunlainen laadun tae tai merkki.
Ehkä tämä vastaa kysymyksiin? Vai vieläkö joku jäi vastaamatta?