yle.fi


Juha Jokela 22.12.2011, 11:47

Hyvää pohdiskelua, Pekko!

Yksi tekijä tähän aiheeseen ja siihen liittyviin kommunikaatio-ongelmiin liittyen on se, että tuottaja ja rahoittaja pyrkivät näkemään aina jo projektin ensimmäiset luonnokset lopputuloksen näkökulmasta. Käsikirjoittaja taas - tai ainakin aika moni meistä - hakee optimaalisia lähtökohtia yleensä vähintään vuoden mittaiselle kirjoittamisen prosessille, jonka tulos on alussa ainakin osittain arvoitus. Ts. matkaan lähtiessä ei ole olemassa lopputulosta. On vain intuitio, että tuollaiselta alueelta se käsis ajan myötä syntyy, tuollapäin on se metsä johon on kiva eksyä. Se, että valmiina juttu saattaa näyttää selkeältä ja yksinkertaiseltakin, jopa genrenmukaiselta, on sitten ison työn tulos.

Aika mystinen tekijä sen sijaan on se, että teatterin puolella on nykykirjoittajien parissa täysin itsestäänselvä lähtökohta, että erilaiset sisällöt tarvitsevat erilaisen muodon. Että esim. yhtenäinen tarinamuoto sisältää jo maailmankuvan; väitteen, että tämän aiheen voi tiivistää juonelliseksi jatkumoksi, jolla on alku, keskikohta tai loppu. Ja tällaiset oman muotonsa löytäneet näytelmät saavat myös ulkomaisia ensi-iltoja. Eli muodon rikkominen ole mikään itsetarkoituksellinen, osaamatomuuteen liittyvä väistöliike vaan aitoa sisällöllistä pohdintaa.

Minkähän takia elokuva tuntuu hylkivän tällaista ajattelua? Ehkä se on liian kallista, jotta muotoon liittyviä riskejä pystyisi ottamaan. Ja kun ne epäonnistuvat, päätetään jättää hyvästit koko muodon kyseenalaistamisen ajatukselle. Tai sitten katsomistraditio on niin erilainen. Mennään leffaan, ostetaan pop cornit ja jäädään odottamaan hyvää tarinaa. Sitten jos tuleekin jotain, joka vähänkään vaikuttaa kokeilevalta taidehutulta, niin heti alkaa vituttaa.

Vastaa

Muistathan, että olet vastuussa siitä, mitä kirjoitat. IP-osoitteesi tallennetaan.

11 plus 8 =
Ratkaise yllä oleva laskutehtävä ja kirjoita vastauksesi (esim. kysymykseen 1+1 kirjoita 2).
Laskutehtävän tarkoituksena on estää koneellinen roskapostitus. Pahoittelemme lisävaivaa.