Tarjoa

Ohjelmaehdotuksesta tv-draamatuotannoksi

Thu, 13 Jan 2011 10:48:37 +0200

Hyvä kirjoittaja,

Kirjoittajan tarjoaman ohjelmaehdotuksen tie tuotantoon on pitkä. Aikaa prosessissa kuluu keskimäärin 2-4 vuotta.

Ensimmäinen askel on tv-yhtiön osoittama kiinnostus ohjelmaehdotusta kohtaan. Seuraavaksi laaditaan sopimus, jossa selvitetään tekijänoikeudet, palkkiot ja muut sitoumukset. Vasta tämän jälkeen hankkeeseen pätevät yleiset tekijänoikeudelliset säännöt. Ylessä noudatetaan Suomen Näytelmäkirjailijaliiton tariffeja ja sopimuskäytäntöjä.

Ylen fiktion tilaajat Esko Salervo (yksittäiset teokset ja minisarjat) ja Olli Tola (6-12 -osaiset sarjat) tekevät tuotantopäätökset sekä in-house että indy-tarjousten pohjalta. Edellisten kehittelystä vastaa Yle Draaman osaamiskeskus ja ne tuotetaan Ylessä. Yksityiset indy-yhtiöt tarjoavat audiovisuaalista tuotantoaan tilaajille nk. avaimet käteen-periaatteella tai yhteistuotantona. Näiden hankkeiden kehittämisestä sovitaan tilaajien kanssa aina tapauskohtaisesti. Yhteistuotantoihin sisältyy Suomen elokuvasäätiön osarahoitus ja niiden jatkokehittelystä vastaa Ylen Ohjelmahankinta/Yhteistuotannot.

Ammattilaisten tarjoamista teksteistä hyväksytyksi tulee keskimäärin 10-20%. Näin ollen on selvää, että harrastajakirjoittajan mahdollisuudet saada ohjelmaehdotuksensa tuotantoon ovat pienemmät.

Jos olet edellä kerrotusta huolimatta vakuuttunut siitä, että ohjelmaideasi ansaitsee päästä tuotantoon, ota huomioon myös seuraavat seikat. Käsikirjoittamisen muuntuminen tv-tuotannoksi on aina yhteistyötä. Dramaturgilla, ohjaajalla ja tuottajalla on jokaisella oma näkökulmansa tekstiisi, mm. rakenteellinen, kuvallinen, taloudellinen. Siksi on tärkeää, että käsikirjoittaja on valmis jatkamaan tarvittaessa käsikirjoittamisen kehittämistyötä vielä tuotantopäätöksen jälkeen, useimmiten aina tuotannon alkamiseen asti.

Jos mahdollinen yhteistyöprosessi ammattilaisten kanssa kiinnostaa ja näet sen väylänä kehittyä kirjoittajana, saattaa olla että Sinun kannattaa harkita ohjelmaehdotuksesi tarjoamista Yle Draamalle. Jos taas olet varma, että käsikirjoituksesi on valmis, etkä usko sen tarvitsevan enempää kehittelyä, mieti vielä kerran ja suojele itseäsi pettymyksiltä - varsinkin jos tekstisi on Sinulle kovin rakas.

Yle Draamalle tarjotun ohjelmaehdotuksen palaute Kohtauksessa:

A. Yksinkertainen palautusviesti

Kiitos tarjoamastanne ohjelmaideasta. Valitettavasti se ei sovellu ohjelmistoomme.

B. Lyhyt palaute ehdotuksen sisällön vahvuuksista ja heikkouksista

Dramaturgi antaa tekijälle kirjallisen palautteen.
Sen pohjalta kirjoittaja voi kehitellä ideaansa edelleen ja lähettää siitä uuden version Kohtaukseen.

C. Jatkokehittely:

Dramaturgi ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä käsikirjoittajaan. Tällöin sovitaan tapaamisesta ja/tai lisämateriaalin kirjoittamisesta sekä mahdollisista palkkioista ja kirjoitusaikataulusta.

Mitä ohjelmaehdotuksellesi tapahtuu Radioteatterissa

Tue, 17 Nov 2009 11:51:58 +0200

Idean tai tekstin tarjoaminen

Kevään 2010 aikana Radioteatteri siirtyy uuteen käytäntöön: otamme kaikki ideat ja tekstit vastaan Kohtaus-sivuston kautta. Tekstit lähetetään sivustolla olevan lomakkeen kautta (kts. linkki alla), jolloin ne tulevat Radioteatterin postilaatikkoon.

Teksteistä ja alustavista ideoista kirjoitetaan tiivistelmä (synopsis), jolla ideaa tarjotaan tuotantoon.

1.8. 2010 jälkeen otamme tekstejä ja ideoita vastaan ainoastaan tätä kautta.

Tekstin kehittely

Kirjoittajan tarjoaman ohjelmaehdotuksen tie tuotantoon on pitkä. Aikaa prosessissa kuluu keskimäärin vuosi.

Kun ohjelmaehdotus on saapunut Radioteatteriin, dramaturgit ja tuottajat arvioivat, onko sillä edellytyksiä ohjelmistoon. Kaikki ehdotukset luetaan kuukauden kuluessa jättämisestä ja päätös ilmoitetaan ohjelmaehdotuksen tekijälle henkilökohtaisesti. Käsikirjoittamisen opetusta tai neuvontaa harrastajakirjoittajille ei anneta.

Ohjelmaehdotuksista kiinnostavimmat valitaan kehittelyyn. Lupaavakaan ensimmäinen versio ei ole vielä valmis. Käsikirjoitusversioita tehdään yleensä muutama. Tässä vaiheessa Radioteatterin dramaturgin roolina on antaa asiantuntija-apua käsikirjoituksen työstämiseen.

Lopullisen päätöksen ohjelmistoon ottamisesta tekee Radioteatterin vastaava tuottaja.

Kun käsikirjoitus päätetään ottaa tuotantoon, laaditaan sopimus, jossa selvitetään tekijänoikeudet, palkkiot ja muut sitoumukset. YLEssä noudatetaan Suomen Näytelmäkirjailijaliiton tariffeja ja sopimuskäytäntöjä.

Tuotanto

Samaan aikaan, kun tekstiä kehitetään, sen tuotantoa valmistellaan. Tuottaja ehdottaa ohjaajaa vastaavalle tuottajalle, joka tekee lopullisen päätöksen. Tuottaja suunnittelee tuotantoaikataulut, keskustelee ohjaajan kanssa roolimiehityksestä jne. Tuottajan tehtävänä on luoda kuunnelman tuotannolle parhaat mahdolliset puitteet.

Käsikirjoittajan ja ohjaajan lisäksi keskeisessä taiteellisessa roolissa on myös äänisuunnittelija, joka vastaa kuunnelman äänimaailman suunnittelusta ja toteutuksesta sekä näyttelijöiden puheen äänittämisestä.

Yleensä toteutusprosessi alkaa lukuharjoituksella, johon myös kirjoittaja osallistuu.

Kuunnelmat äänitetään ja koostetaan Yleisradion kuunnelmastudioilla.

Julkaiseminen

Valmis kuunnelma lähetetään radiossa. Se on myös tietyn ajan kuunneltavissa Yleisradion nettisivuilta.

Kaikki kuunnelmat arkistoidaan. Näin ne voidaan tarvittaessa myös uusia.

Synopsis vs. käsikirjoitus

Tue, 17 Nov 2009 09:11:09 +0200

Voit tarjota Yleisradiolle valmiin käsikirjoituksen sijasta pelkkää synopsista. Se on usein jopa parempi vaihtoehto, koska se mahdollistaa nopeamman käsittelyn ja palautteen antamisen. Synopsis auttaa myös kirjoittajaa itseään hahmottamaan tarinan kokonaisuutta selkeämmin. Synopsis on siis samaan aikaan sekä käsikirjoittajan tärkein työkalu että oiva myyntiväline.

Mikäli tarjoat synopsista, ota huomioon seuraavat asiat:

Synopsis on tiivistelmä tarinan juonesta. Se ei sisällä mitään muuta materiaalia.

Synopsiksen täytyy olla kokonainen. Siinä ei voi koskaan lukea esim: "moninaisten vaiheiden jälkeen..." tai "sitten tapahtuu kaikenlaista, ja lopuksi..."

Ei riitä, että kerrot, minkälaisen tarinan olet ajatellut kirjoittaa, vaan sen pitäisi käydä ilmi synopsiksesta.

Mitä selkeämpi ja tiiviimpi synopsiksesi on, sen helpompi siihen on ottaa kantaa. Vältä liiallisten yksityiskohtien luetteloimista, tyylilajin kuvailua ja tunnelmointia. Synopsis ei ole kirjallisuutta. Hyvä synopsis on joskus niin yksinkertainen, että se sellaisenaan näyttää vähän tyhmältä.

Sopiva mitta esim. tunnin pituisen tv-elokuvan synopsikselle on korkeintaan 1-2 liuskaa. Treatment sen sijaan on dokumentti, jossa kerrotaan hyvinkin perusteellisesti koko juttu alusta loppuun, kaikkine yksityiskohtineen, ilman dialogia. Treatmentin pituus voi olla esim. 10-20 liuskaa. Se ei kuitenkaan ole dokumentti, jolla kannattaa lähestyä tuottavaa tahoa ensimmäistä kertaa. Ytimekäs synopsis on paljon tehokkaampi ase.

Älä liitä synopsikseen dialogia, vaan tee se erillisessä kohtausnäytteessä, mikäli niin haluat.

Synopsiksen liitteeksi voit lisätä myös luonnehdintoja tärkeimmistä henkilöhahmoista, mutta muista, että oleellisten asioiden pitäisi näkyä jo itse synopsiksessa, eli siinä, miten henkilösi toimivat. Emme tahdo tietää, mikä päähenkilösi isä oli ammatiltaan, tai minkämerkkistä tupakkaa hän polttaa, mikäli se ei nimenomaan liity tarinan ymmärtämiseen. Tahdomme tietää, mitä hän haluaa, ja miten hän toimii.

Voit liittää mukaan myös oman käsityksesi siitä, mikä juuri tässä tarinassa on tärkeää, mutta tee se lyhyesti. Kukaan ei tahdo lukea pitkiä myyntipuheita, varsinkaan, jos itse tuote on vielä alkutekijöissään.

Muista: synopsiksen kirjoittamisen kuuluukin olla vaikeaa. Mitä lyhyempi dokumentti, sen enemmän sen kirjoittaminen vaatii työtä ja hikeä. Ammattikirjoittajat käyttävät usein synopsiksen hiomiseen enemmän aikaa kuin sen auki kirjoittamiseen. Tämä ei tarkoita, etteivätkö suunnitelmat voisi muuttua myöhemmin, mutta ilman ehjää synopsista on vaikea tehdä minkäänlaista tilaus- tai tuotantopäätöstä.

Mikäli tarjoat kokonaista käsikirjoitusta, muista seuraavat asiat:

alan ainoa standardifontti on Courier 12 p tai vastaava, joten älä käytä muita fontteja.
älä numeroi kohtauksia. Se on tarpeen vasta ns. kuvauskäsikirjoituksessa, kun tuotanto on jo käynnistynyt.
älä kirjoita jokaisen kohtausotsikon yhteyteen luetteloa henkilöhahmoista. Anna lukijan tutustua heihin sitä mukaa, kun he tulevat sisään tarinaan.
jos käytät formatointiohjelmaa (Movie Magic Screenwriter, Final Draft, Celtx ym.), älä jätä käsikirjoitukseesi englanninkielisiä elementtejä kuten CUT TO:, CONTINUED: tai (MORE). Nämä kaikki ovat tässä vaiheessa turhaa tietoa, joka ainoastaan hankaloittaa lukemista. Ne eivät saa käsikirjoitustasi näyttämään ammattimaisemmalta.
älä kirjoita käsikirjoitukseesi kameraohjeita. Ohjaaja ja kuvaaja eivät kaipaa neuvojasi, vaan tekevät itse oman työnsä.

Ei näin:

Kamera panoroi 90 astetta, ja näemme Keijon istuvan kaivonkannella. 
Leikkaus erikoislähikuvaan Liisan pelästyneistä kasvoista.

Vaan näin:

Keijo istuu kaivonkannella. Liisa näkee hänet ja pelästyy.

älä yritä antaa ohjeita näyttelijöille. He tekevät kuitenkin juuri päinvastoin. Älä tulkitse.

Ei näin:

               LIISA

       (kyllästyneellä 
        äänellä, kohauttaa
        olkapäitään)
  En.
      (vaikka oikeasti
       tahtoisi kiljua
       riemusta!!)

Vaan näin:

                   LIISA
       En.

älä kirjoita mitään, mitä ei voi kuvata.

Ei näin:

Liisan oven edessä seisoo käytetty auto. Se kuuluu Keijolle. Hän on juuri 
ostanut sen työkaveriltaan Penalta ja vaihtanut siihen kalliit 
alumiinivanteet, joista hän on hyvin ylpeä. Liisa tulee ulos päällään
äitinsä  vanha aamutakki. Liisa sytyttää tupakan. 
Keijo on jäänyt sohvalle nukkumaan rakastelun jälkeen.

Vaan näin:

Liisan oven edessä seisoo auto. Liisa tulee ulos aamutakissa ja sytyttää 
tupakan.

Muista varsinkin tämä:

Kuvaelma ei ole draamaa. Draamassa joku haluaa aktiivisesti jotakin, ja jokainen kohtaus vie kohti tätä tavoitetta,tai kauemmas siitä. Suurin osa tuotantoon tarjotuista, myös ammattilaisten, käsikirjoituksista sisältää liikaa staattisia kuvaelmia, toistoa ja passiivisia henkilöitä.

Draaman käyttövoima on aina konflikti.

Kärjistä, liioittele ja tiivistä.

FST5 - Dramatankar och slotter

Thu, 29 Oct 2009 09:42:00 +0200

FST5 har huvudansvaret för att fånga upp det nya som produceras i film och dramaväg på svenska i Finland. Det är hart när omöjligt att producera annat än mycket småskalig fiktion på svenska i Finland utan att FST5 är med, både som bakgrundskraft, medfinansiär, bollplank och innehållsutvecklare.

Volymerna som produceras på svenska i Finland är blygsamma, främst av ekonomiska orsaker. FST5:s målsättning har varit och är att lyfta fram olika typer av finlandssvensk fiktion - vi vill stödja både tv-drama i serieform, tv-filmer, kortfilmsproduktion - och när tillfälle ges också långfilmer. Samtidigt har vi också lyft fram filmregissörer som fortfarande är i början av sin filmskaparbana.

Samtidigt som FST5 självklart betonar och lyfter fram det finlandssvenska är kanalen också YLEs huvudkanal för nordisk fiktion. FST5 presenterar en unik mängd högklassig nordisk långfilm årligen, liksom tiotals dramaserier i alla kategorier ("kvalitetsdrama", feelgood, thrillerserier och deckare, barnfiktion).

Alla nordiska länder, också Island, producerar idag mycket högklassigt drama, som på många sätt är en naturlig del av FST5s utbud. Den nordiska dramatiken utgår från samhälleliga, kulturella, historiska och sociala normer som finlandssvenskarna identifierar sig med och känner sig hemmastadda med - bland annat för att de i många fall är gemensamma inom hela det skandinaviska språkområdet.

Det inhemska dramat och det nordiska dramat delar på samma sändningsplatser på FST5.

Dramaslotter

Lördagsfilmen: Långfilm i första hand från Norden. För den stora publiken, människonära, starka berättelser, berörande, värme, glädje,
sorg.

Onsdagens kvalitetsdrama: Seriedrama, nutid, samhällsskildring, gärna starka personligheter, identitetsstärkande, berörande. Högkvalitet. Senkväll, innehållet kan vara emotionellt och intellektuellt omskakande.

Familjedrama: Brett, lättillgängligt relationsdrama. Tryggt men inte konfliktlöst. Vardagligt och varmt. Oftast samtid, men också modern epok; Kröniken, Bryggaren.

Deckare: Thrillerserier, intelligent och väluppbyggd spänning, ofta kryddad med relationsdramatik. Realistiskt, nutid. Våldsamma scener
förekommer, våldet har dock inget egenvärde. Intrigen och spänningen är det som kännetecknar de serier som sänds här.

Humor: Intelligent seriedrama med udd. Vass, sarkastisk, ofta inkorrekt profil.

Välkommen att njuta av vårt utbud!

Miten tarjota komediaviihdettä ja muita viihdeohjelmia

Thu, 17 Sep 2009 12:18:21 +0300

Käsikirjoitettu eli dialogiin perustuva viihde

Dialogiin perustuvaa viihdettä ovat esimerkiksi sitcom ja sarjamuotoiset sketsiohjelmat.

1. Otsikko
Kiinnostava, houkutteleva ja selkeä lupaus ohjelmasta.

2. Peruskonflikti
Mikä on ohjelman perusristiriita? Yksi lause riittää.

3. Hahmojen kuvaukset
Päähahmot, heidän nimensä ja yksi kuvaileva lause kustakin. Yritä kuvata hahmojen olemus pähkinänkuoressa.

4. Tarinan, juonen kuvaus
Ole tiivis! Kerro, mistä 1. episodi kertoo ja miten: alku, keskikohta, loppu ja teema. Voit myös lisätä koko sarjan kaaren tiiviisti yhdellä lauseella, jos se on jo tiedossa.

5. Miksi tämä ohjelma?
Lyhyt kuvaus siitä, miksi kyseinen ohjelma pitäisi tehdä. Voi liittyä havaintoon jostakin ajankohtaisesta ilmiöstä tai sitten täysin ajattomaan asiaan, joka on mielenkiintoinen ja koukuttava. Tarkoitus on herättää ohjelmaehdotuksen lukijan mielenkiinto, kiteyttää ohjelman perimmäinen tarkoitus muutamalla lauseella. Kerro myös oma intohimosi ohjelman tekemiseen: tekijän viesti, näkökulma ja tahto tiivistettynä!

6. Kohdeyleisö
Millaiseksi ajattelet kohdeyleisön? Mitkä elementit ohjelmassasi vetoavat tähän / näihin kohderyhmiin?

7. Arvio resursseista?
Jos pystyt arvioimaan ohjelman tuotannollisia vaatimuksia, kerro niistä lyhyesti. Tässä vaiheessa resurssien arviointi ei kuitenkaan ole pakollista, idean hyvä esittely riittää.

Muut ohjelmatyypit

Muihin viihteellisiin ohjelmatyyppeihin luetaan esimerkiksi erilaiset gameshow´t ja talkshow´t

1. Otsikko
Kiinnostava, houkutteleva ja selkeä lupaus ohjelmasta.

2. Ohjelman toiminta-ajatus
Mistä ohjelmassa on kyse, mikä on sen perusidea? Muista, että pelkkä tapahtumapaikka ei ole ohjelmaidea.

3. Ohjelman toteutus
Miten idea toteutetaan ohjelmaksi? Tässä kerrotaan oleelliset asiat ohjelmasta/ohjelmaideasta: sisällöt, teemat, käsittelytapa, kerrontatapa.
Mitä ohjelmassa tapahtuu konkreettisesti? Mieti muutamia esimerkkejä tilanteista, joita ohjelma tarjoaa.
Kaikkea ei tarvitse tässä vaiheessa kirjoittaa auki. Tärkeää on miettiä rajaus: mitkä asiat on oleellista kertoa? Mieti, millaista tunnelmaa ohjelmaan tavoittelet, ja kerro sen saavuttamisen kannalta tärkeät asiat.

4. Miksi tämä ohjelma?
Lyhyt kuvaus siitä, miksi kyseinen ohjelma pitäisi tehdä. Voi liittyä havaintoon jostakin ajankohtaisesta ilmiöstä tai sitten täysin ajattomaan asiaan, joka on mielenkiintoinen ja koukuttava. Tarkoitus on herättää lukijan mielenkiinto, kiteyttää ohjelman perimmäinen tarkoitus muutamalla lauseella. Kerro myös oma intohimosi ohjelman tekemiseen: tekijän viesti, näkökulma ja tahto tiivistettynä!

5. Esiintyjät
Esittele lyhyesti ohjelman juontajat, kilpailijat, tuomarit, kommentaattorit jne. – he, jotka ohjelmassa esiintyvät. Millainen tyyli esiintyjillä on, miten puhuvat, miltä näyttävät, minkälaisessa roolissa ovat?

6. Kohdeyleisö
Millaiseksi ajattelet kohdeyleisön? Mitkä elementit ohjelmassasi vetoavat tähän / näihin kohderyhmiin? Mitä katsoja saa ohjelmalta? Tietoa, tunnetta, yhteisöllisyyttä, yllätyksiä, oppimista, viihtymistä?

7. Arvio resursseista
Jos pystyt arvioimaan ohjelman tuotannollisia vaatimuksia, kerro niistä lyhyesti. Tässä vaiheessa resurssien arviointi ei kuitenkaan ole pakollista, idean hyvä esittely riittää.

Tarjoamisen FAQ

Wed, 09 Sep 2009 13:47:19 +0300

Onko ensikertalaisella tai vain harrastajalla mahdollisuus päästä tuotantoon asti?

On, vain tekstiä arvioidaan.

Voiko kuka tahansa kirjoittaa käsikirjoituksen?

Kyllä voi. Se vaatii työtä, ponnistelua ja kärsivällisyyttä.

Onko YLEllä rajoitteita tyylilajille tai aikakausille?

Toistaiseksi YLE ei ole tuottanut yhtään tulevaisuuteen sijoittuvaa, scifi – tekstiä. Mutta miksei tuottaisi, jos tarpeeksi hyvä alkuperäisteksti löytyy. Menneeseen aikaa eli epookin sijoittuvan tekstin tuottaminen on poikkeuksetta tavallista tuotantoa kalliimpaa. Siksi historiallista draamaa tuotetaan vähän. YLE ei tuota pornotekstejä.

Voinko lähettää teille isoäitini päiväkirjat? Hänellä oli hyvin mielenkiintoinen elämä.

Älä lähetä. Luemme vain valmiiksi käsikirjoitusformaattiin suunniteltuja ja kirjoitettuja tekstejä.

Olen saanut kirjani julkaistua ja ystäväni kehottavat minua ottamaan yhteyttä teihin jotta siitä tehtäisiin elokuva, mitä teen?

Hienoa, että kirjasi on julkaistu, mutta älä lähetä sitä meille. Me keskitymme erityisesti meille kirjoitettuihin alkuperäisteksteihin. Julkaistavia romaaneja ja esikoiskirjailijoita seuraamme ammattimme puolesta.

Voinko kirjoittaa käsin?

Monet pitävät hidasta käsinkirjoittamisen prosessia parempana kuin nopeaa kymmensorminaputtelua. Me kuitenkin luemme vain koneella kirjoitettuja tekstejä.

Millaisessa muodossa tekstin pitää olla?

TV-käsikirjoituksille on oma formaatti eli muoto. Kirjastosta ja netistä löytyy kirjoja jotka opastavat muotoon ja antavat samalla monta käytännöllistä neuvoa käsikirjoituksen rakentamiseen. Tarjoa osion artikkeli Synopsis vs. käsikirjoitus antaa myös hyviä neuvoja synopsiksen tekoon ja käsikirjoituksen formaattiin tiiviissä muodossa. Tutustu myös Kohtauksen sivuilta löytyvään lomakkeeseen, jonka kautta voit tarjota ohjelmaasi tai käsikirjoitustasi YLElle.

Olen lähettänyt teille tekstini, koska saan vastauksen?

Kirjailijaliiton kanssa solmimamme sopimuksen mukaan annamme vastuksen viimeistään 6 kk kuluttua tekstin saapumisesta YLEen. Todellisuudessa olemme monin verroin nopeampia. Hyvien tekstien kilpailutilanteessa vastaus tuotantoon pääsystä saattaa viedä joskus jopa vuosia, mutta olemme aina yhteydessä kirjailijaan kun asiat etenevät tai jumiutuvat.

Millaista palautetta voin odottaa YLEltä lähettämääni tekstiin?

A. Yksinkertainen palautusviesti

Kiitos tarjoamastanne ohjelmaideasta. Valitettavasti se ei sovellu ohjelmistoomme.

B. Lyhyt palaute ehdotuksen sisällön vahvuuksista ja heikkouksista

Dramaturgi antaa tekijälle kirjallisen palautteen.
Sen pohjalta kirjoittaja voi kehitellä ideaansa edelleen ja lähettää siitä uuden version YLElle Kohtauksen kautta.

C. Jatkokehittely

Dramaturgi ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä käsikirjoittajaan. Tällöin sovitaan tapaamisesta ja / tai lisämateriaalin kirjoittamisesta sekä mahdollisista palkkioista ja kirjoitusaikataulusta.

Kuka lopulta päättää, pääseekö tekstini tuotantoon?

TV-kanavilla on omat fiktion tilaajansa. Tilaaja päättää ja kantaa vastuun oman kanavansa ohjelmistosta. Radioteatterissa päätöksen kuunnelmista tekee vastaava tuottaja.

Mitä käsikirjoituksesta maksetaan?

Yleisradiolla on Suomen näytelmäkirjailijaliiton (SUNKLO) kanssa sovitut tariffit.

Voinko tulla kuvauksiin valvomaan ettei käsikirjoituksestani muuteta pilkkuakaan?

Käsikirjoittaja voi tulla kuvauksiin kun siitä sovitaan etukäteen. Draaman tuottaminen on yhteistyötä monen taiteellisen tahon kanssa. Muutoksia syntyy usein niin tuotannollisista kuin taiteellisistakin syistä. Muutokset pyrkivät kuitenkin aina parantamaan lopputulosta. Ohjaaja kantaa vastuun yhdessä tuottajan kanssa lopputuloksesta ja siis myös tehdyistä muutoksista.

Miten pitchaat - eli idean myymisen taito

Wed, 09 Sep 2009 13:37:26 +0300

Pitch kertoo tiivistetysti seuraavat asiat:

millainen projekti, eli mistä tarina kertoo
kenelle se on suunnattu
miksi tämä tarina on tärkeä
tyylilaji

ei ole haitaksi, jos osaat sanoa muutaman ajatuksen projektin tuotannollisista puolista, siis rahoituksesta.

”The pitch should sell the story, the treatment should tell the story.” - Julian Friedmann

Valmistautuminen:

tiedä mistä puhut ja usko siihen
valitse argumenttisi ja ennakoi mahdolliset vasta-argumentit
älä kerro koko tarinaa tai varsinkaan juonta, vaan tarjoa kuulijallesi TIIVISTELMÄ + IDEA
tunne ”heidät” eli ota selvää kenen luo olet menossa: keitä he ovat, mitä he ovat aikaisemmin tehneet, millaisia tarinoita he etsivät

Esityksen rakenne (=pitching)

Teaser; herätä kuulijasi uteliaisuus, luo mielikuva tarinasi maailmasta. ”Jos pidit Raidista, tämä tarina kostosta ja kansainvälisestä rikollisuudesta kiinnostaa Sinua varmasti. Se sijoittuu nyky-Helsinkiin ja näyttää globaalin markkinatalouden raadolliset vaikutukset yksilöön.”
Lyhyt mutta elävä tiivistelmä tarinasta, joka voi sisältää nopeita luonnehdintoja keskeisistä henkilöistä (”kuin Kai Lehtinen ja Peter Franzén yhdistettynä”, ”luonteeltaan kuin Seitsemän veljeksen Juhani”)
Lähestymistapa; kerrontatavan ja tyylilajin hahmotus
Kenelle tarina on suunnattu; onko sillä esim. selkeä sosiaalinen tilaus, millaiselle katsojakunnalle se on pääasiassa suunnattu
Hankkeen kehitysvaihe ja muutama sana mahdollisesta tuottajasta sekä rahoituspohjasta

YLE TV2 draaman sisällölliset tavoitteet ja ohjelmapaikat

Wed, 09 Sep 2009 13:23:34 +0300

Sisältölinjaukset

YLE TV2 draaman ohjelmisto on pääsääntöisesti suunnattu ns. suurelle yleisölle, mikä tarkoittaa, että pyrimme löytämään sellaisia aiheita ja käsittelytapoja, jotka voivat melko helposti avautua laajalle yleisölle.

Draamatuotantomme lähtökohtana on sarjamuotoisuus ja pitkäikäiset merkkituotteet, mikä tarkoittaa sitä, ettemme tee yksittäisiä näytelmäelokuvia ja minisarjoja (3-6 osaa) kun vain erityisistä syistä ja poikkeuksena perussääntöön.

Etsimme suomalaisia nykyaikaan sijoittuvia selviytymistarinoita, jotka kuvaavat rehellisesti ja koskettavasti suomalaista todellisuutta ja tekevät merkityksellisiä ja oivaltavia havaintoja siitä maailmasta, jonka keskellä elämme.

Pyrimme antamaan toivoa ja uskoa tulevaisuuteen ja etsimään tarinoita, joissa ihmiset vakavienkin vaikeuksien keskeltä löytävät tien eteenpäin. Toivomme, että tarinat sisältävät myös huumoria ja että ne perustuvat humaaniin ihmiskäsitykseen. Sarjoissamme on pääsääntöisesti myönteinen elämännäkemys; haluamme tuoda lohtua arkeen, iloa ja oivallusta elämään.

Merkittäviä ja koskettavia tarinoita kerromme käyttäen draaman eri genrejä (draama, komedia, jännäri) ja hyödynnämme suomalaista maisemaa koko sen rikkaudessa etsimällä aiheita, jotka sijoittuvat eri puolelle Suomea (esim. Taivaan tulet – Kemijärvi, Pirunpelto – Häme, Karjalan kunnailla – Pohjois-Karjala, Puolustuksen puheenvuoro – Turku).

Ohjelmapaikat

Sarjadraamoja esitämme kahdella eri ohjelmapaikalla ja kahdella erilaisella kerronnan tyylillä. Suomi-draaman paikka on keskiviikkoisin klo 21.00- 21.50 (48 minuutin osapituus) ja syksyllä 2010 alkavan Perhesarjan kolmena päivänä viikossa klo 20.00–20.30 (28 minuutin osapituus).

Keskiviikon Suomi-draaman paikalla esitämme pitkäkaarisia ihmissuhdetarinoita, joiden osakaaret ovat 6-12 osan mittaisia, mutta pitävät sisällään mahdollisuuden jatkaa tarinaa samanmittaisilla osakaarilla. Tästä esimerkkeinä Pirunpelto (6+6+6 osaa), Karjalan kunnailla (12+12+12 osaa) ja Taivaan tulet (12+12+6 osaa).

Alkuviikon keski-illassa aloitamme syksyllä 2010 uuden Perhesarjan (3 x 28min./vk). Se on elämänmyönteinen koko perheelle suunnattu pitkäkestoinen huumorilla ryyditetty ihmissuhdesarja, joka kuvaa nykyaikaista Suomea ja suomalaisia tulevaisuuden haasteiden keskellä. Sarjaa edeltää 2010 alusta ulostuleva perhekomedia Parasta aikaa (10x30min)

Perhesarjaa kirjoittaa kirjoitustiimi, joka tarpeen tullen täydennetään. Kaikki uudet kirjoittajat valitaan kirjoitustestien kautta. Lisätietoja antavat sarjan vastaava tuottaja Arttu Nurmi tai dramaturgi Anne Nissinen.

Näiden kahden vakiopaikan lisäksi etsimme myös uusia rohkeita oivalluksia ja huumoriin nojaavaa viistoa näkemystä suomalaisista ja yhteiskunnastamme ja sen eri ilmiöistä (esimerkkeinä Kummelit, Jopet-show, Kätevä emäntä, Hilander ja Pasila). Näitä sketsi- ja komediasarjoja esitämme maanantain myöhäisillassa (osapituus 25-28min).

Kokoillan elokuvat ja lyhärit

YLE TV2 on mukana joka vuosi kolmessa kotimaisessa Suomen Elokuvasäätiön (SES) tukemassa koko illan elokuvatuotannossa niin, että niiden tv-ensi-ilta on YLE TV2 kanavalla noin kahden vuoden päästä elokuvateatteriensi-illasta. Näitä ehdotuksia tilaaja käsittelee yhdessä yhteistuotantojen päällikön Erkki Astalan kanssa, joka sitten laatii viralliset sopimukset. Näissä kolmessa valinnassa nojaamme edellä mainittuihin sisältökuvauksiin, mutta pyrimme valitsemaan aina yhden lapsille suunnatun elokuvahankkeen vuosittain. Lisäksi etsimme komedioita ja suurelle yleisölle suunnattuja elokuvahankkeita.

Jos mahdollista, tilaamme elokuvista myös sarjaversion silloin kun se on sisällöllisesti ja tuotannollisesti perusteltua.

YLE TV2:n tilaaja myös ostaa muutaman (1-3 kpl) valmiin lyhytelokuvan vuodessa, joiden sisältö sopii edellä kuvattuihin sisällöllisiin raameihin.

Tarjoukset ja niiden käsittely

Tarjouksia voi jättää mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta tilaajan lopulliset päätökset tulevan vuoden tuotantoon pääsevistä sarjoista tehdään yleensä aina kuluvan vuoden juhannukseen mennessä. Näin ollen käsikirjoitusten pitäisi olla päätösten edellyttämässä kunnossa viimeistään saman vuoden huhtikuun alkuun mennessä. Sarjojen tuotannon ja ulostulorytmin suunnittelu kulkee useamman vuoden etuajassa, joten tällä hetkellä jo tiedetään, mitä ajetaan ulos vuoden 2012 loppuun asti, vaikka tuotantopäätökset on tehty vain 2010 loppuun asti.

Tarjouksen tekemisessä selkein tapa on aloittaa tarinan konseptista, joka on tv-sarjan idean esittely. Se sisältää ohjelman teeman, tarinan, keskeiset henkilöt, osien lukumäärän, keskeisten kuvauspaikkojen esittelyn. Konseptin pituus on 1 – 3 liuskaa. Konsepti ei vielä sisällä tarinan tarkkaa treatmentia eli käsittelytapaa, osakohtaisia juonia tai budjettia.

Konsepti-aloituksella vältetään samanaiheisten käsikirjoitusten päällekkäiset kehittelyt, voidaan ohjata ohjelmistosuunnittelun yleisiä teemoja ja saadaan yleiskuva kirjoittajilla kehittelyssä olevasta aiheistosta. Tällä menettelyllä vältetään mahdollisimman tehokkaasti kirjoittajan kannalta ”turha” kehittely ja kirjoittaminen. Kehittely on tehokasta myös tilaajan näkökulmasta – hän on mukana vain niissä jutuissa, jotka on hänelle idea-vaiheessa esitelty ja joihin hän on osoittanut kiinnostusta.

Tarjouksia voi jättää sivun alalaidasta löytyvän linkin kautta. Toimitamme ehdotuksesi eteenpäin oikealle henkilölle.

Käsikirjoitusten kehittelyä tehdään sekä tilaajan ja tarjoajien välillä että osaamiskeskuksen ja tarjoajien kesken ja tarpeen vaatiessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita apuna (dramaturgit, script doctorit jne.).

Tuotanto

YLE TV2 kanava ostaa sarjoja sekä omalta draaman osaamiskeskukselta (inhouse) että talon ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä (indy). Tuotannot tehdään joko omana tuotantona YLEn sisällä(= YLE Draama + YLE Tuotanto), ns. avaimet käteen tuotantoina ulkopuolisten tuotantoyhtiöiden tekeminä (=Indy-yhtiöt) tai yhteistuotantoina näiden kolmen tahon kesken. YLE Tuotanto tarjoaa tuotantopalveluitaan omatuotantoisiin sarjoihin, mutta myös ostopalveluina tuotantoyhtiöille tai yhteistuotantoihin sovittavalla tavalla.

Radioteatteri

Wed, 09 Sep 2009 13:14:54 +0300

Radioteatterin kerronnan rakenne-elementtejä ovat mm. ihmisen puhe, tehosteet, akustiikat ja äänimaisemat sekä musiikki kaikissa mahdollisissa muodoissaan.

Sisällöllisesti teos voi periaatteessa käsitellä mitä tahansa, kunhan se pitää kuulijaa otteessaan ja tuottaa mielekkään kuulemiskokemuksen.

Kuunnelman/ääniteoksen merkittävin erikoispiirre on tiheys. Kuuntelukokemus on toisaalta hyvin intiimi – se kerrotaan suoraan kuulijan korvaan – ja toisaalta hyvin julkinen, osa mediaa.

Radioteatterin tuotanto ja kanavien profiilit

Tällä hetkellä Radioteatteri tuottaa pääasiassa 30 – 45 minuutin mittaisia kuunnelmia. Jaksokestoltaan 1 – 15 minuutin sarjoja tulee tuotettaviksi silloin tällöin. Lapsille tuotetaan 15 minuuttisista jaksoista koostuvia sarjoja. Perinteisempien kuunnelmien ohella tuotamme myös kokeellisia ääniteoksia (maanantaisin lähetettävä Ääniversumi) sekä radioluentaa. Lisäksi Radioteatterin yhteydessä toimiva Radioateljee tuottaa featureohjelmia.

Radioteatterin tuotantoa lähettävät Yle Radio 1, Yle Radio Suomi, YleX ja YLE Puhe. Kunkin kanavan ns. profiili eli ohjelmistoajatus ja –filosofia määrittävät sen, millaisia kuunnelmatyyppejä ja kuunnelmamuotoja kanava tilaa ja lähettää.

YLE Radio 1 on kulttuurin, asiapuheen ja radiodraaman sekä klassisen musiikin, jazzin ja kansanmusiikin radiokanava. Kanavalla on myös hartausohjelmia. Öisin sen taajuudella soi klassinen musiikki. Yle Radio 1 on tällä hetkellä kuunnelmien päälähetyskanava, joka tarjoaa teoksia aikuisille ja lapsille.

YLE Radio Suomi on Suomen suurin radiokanava. Se on yleiskanava, jolla on valtakunnallinen toimitus sekä parikymmentä maakuntaradiota. Kanava lähettää uutisia, ajankohtais- ja asiaohjelmia, alueellisia ohjelmia, viihdettä, urheilua ja musiikkia. Radioteatteri tuottaa kanavalle aiemmin julkaistujen proosateosten luentaa.

YleX esittelee uutta pop- ja rockmusiikkia sekä populaarikulttuurin tärkeimmät ilmiöt ja ihmiset. Päivittäisohjelmistoa täydentävät musiikin erikoisohjelmat, huumoriohjelmat sekä kanavalle profiloidut uutislähetykset. Monimediainen YleX on läsnä radiossa, internetissä, televisiossa, kännyköissä sekä tapahtumissa ympäri Suomen. YleX on kanava, joka on kiinnostunut erityisesti nuorisolle suunnatuista draamasarjoista, joitten jaksokesto on lyhyt ja joita voidaan hyödyntää myös netissä.

YLE Puhe on Suomen ainoa puheradio. Sen ohjelmisto perustuu YLEn kaikkien radio- ja televisiokanavien puheohjelmiin, joita se yhdistelee uusiksi kokonaisuuksiksi. Kanava lähettää Radioteatterin tuottamien luentojen uusintoja.

Radioteatterin lähetysajat

Radioteatterin lähetysajat ovat seuraavat

YLE Radio 1

sunnuntai klo 13.00 (Radioateljee)
sunnuntai klo 15.00
maanantai klo 11.00
maanantai klo 19.03
maanantai klo 23.00 (Ääniversumi)
tiistai klo 11.00
perjantai klo 23.00 (Radioateljee)
lauantai klo 10.15 (Pikku Ykkönen)
lauantai klo 15.00 (Knalli ja sateenvarjo)

Lisäksi Radio 1 lähettää luentaa joka arkipäivä klo 18.20-18.30.

Radio Suomi

Luennat:

joka arkipäivä klo 13.55 ja klo 00.40 (Pätkätarina, 5 min)
sunnuntaisin klo 08.30 (viikottaisluenta)
kesäluentasarja

YLE Puhe

lauantai klo 12.45 viikottaisluenta (Radio Suomi)

YLEn lähettämät kuunnelmat ovat viikon ajan (osa kuunnelmista 30 päivää) radiolähetyksen jälkeen kuunneltavissa myös YLE Areenassa.

Kotikatsomon draamat

Wed, 09 Sep 2009 13:03:30 +0300

Kotikatsomon ohjelmisto syntyy YLE Draaman osaamiskeskuksen tuottamista ja tuotantoyhtiöiden tarjoamista draamoista sekä yhteistuotannoista, joita Suomen Elokuvasäätiö (SES) rahoittaa. Kotikatsomo on keskeinen kotimaisen draaman näyttämö.

Parhaimmillaan Kotikatsomolla on miljoona katsojaa.

Ohjelmisto valitaan vuosittaisen tarjouskilpailun kautta, mutta kehittelytyötä tehdään koko ajan sekä Draaman osaamiskeskuksessa YLEssä että tuotantoyhtiöissä. Pääpaino on alkuperäiskäsikirjoituksilla.

Mitä etsitään?

Kausisarja

6-12 –osainen draama, jolla tavoitellaan suurta yleisöä (800 000), 50 min per osa
pääasiassa ihmissuhdedraamaa, koko perhettä houkuttelevaa katsottavaa
tai rikosdraamaa, erityispiirteenä kosketus suomalaiseen todellisuuteen
tai epookkia, jolla on suuri vetovoima
tai draamakomediaa

Minisarjat

2-4 -osaisia, yleisötavoite vähintään 500 000, 50 min per osa.
Haastavaa uutta kerrontaa suomalaisesta todellisuudesta, useiden sukupolvien huipputekijöiltä.
Ensisijaisesti etsimme uutta komediaa.
Etsimme myös rohkeita kertomuksia, omaperäistä ääntä, tarkkaa havaintoa, keskustelua herättävää draamaa.

Tv-elokuvat

Kesto 50-90 min.
Kertomuksia suomalaisesta todellisuudesta. Kertomuksia, jotka muuttavat käsityksiämme.
Useiden sukupolvien huipputekijöitä sekä uusia nimiä.
Pääasiassa nopeasti toteutettavia, uusia tuotantotapoja etsiviä, koskettavia tarinoita tunnistettavasta todellisuudesta. Kantaaottavia.