yle.fi


Näin se tehtiin: suhde joka ei toteudu

Näin se tehtiin: suhde joka ei toteudu

17. syyskuuta 2010 Kirjoittaja: Kohtaus/Pertti Kommentit: 0

Kohtaus aloittaa Näin se tehtiin-artikkelisarjan: otetaan kohtaus tai kohtauskokonaisuus ja katsotaan miksi, mistä ja miten se on tehty.  

Parhaillaan TV2:ssa uusintana esitettävän Sitoutumisen alkeet-sarjan neljännessä osassa käsitellään kahden päähenkilön suhdetta, joka ei koskaan toteudu. Janita (Malla Malmivaara) ja Reko (Kai Vaine) ovat ihastuneet toisiinsa. Reko, joka on ammatiltaan puheterapeutti, on väittänyt, että Janitalla on pehmeät ässät ja hän voisi auttaa niiden kanssa (vaikka Janitan ässissä ei ole oikeasti mitään vikaa). Tilannetta mutkistaa se, että Reko seurustelee jo Mirkan kanssa, joka on Janitan sisko.

Ote käsikirjoituksesta I:

409.          (0 .8)
SÄHKÖÄ ILMASSA
INT. URPON KOTI. PÄIVÄ
JANITA, REKO

Janita ja Reko seisovat vierekkäin peilin edessä.

REKO:
Voitas aluks ihan vaan kattoo sun kielen liikkuvuutta. Tää voi tuntuu vähän tyhmältä, mut kokeileppa näin.

Reko kuljettaa kieltään ylähuulen kaarta pitkin. Janita tekee perässä. Reko katsoo.

REKO:
Joo hyvä. Teeppä vielä vähän hitaammin.

Janita kuljettaa kieltä hitaasti pitkin ylähuulta. 

REKO:
Joo hyvältä näyttää. 

Ovat niin lähellä toisiaan, että olkapäät koskettavat. Katsovat toisiaan peilin kautta. Jännittynyt hetki.

JANITA:
Voi pylly.

Janita lähtee liikkeelle. Hetki särkyy. Molemmat ovat varsin tietoisia siitä, mitä on tapahtumassa.
 
REKO:
Sanos muuta.

JANITA:
Jos sä oisit kuka tahansa muu.

REKO:
Tai sä.

Tälle sivulle liitetyn mediatiedoston esittäminen vaatii Adobe Flash Playerin.

Tätä sarjan käsikirjoittaja Pekko Pesonen haki takaa:

"Reko ja Janita ovat toistensa viimeinen testi, jossa punnitaan, että ovatko he tajunneet mitään koko tarinan aikana. Molemmat kokevat voimakasta seksuaalista vetoa toisiaan kohtaan, mutta tietävät samaan aikaan, että se on todella väärin Mirkaa kohtaan.

Halusin viedä suhteen pisteeseen, jossa molemmat oikeastaan jo päättävät ylittää rajan eli tavata toisensa kahden kesken ennen kuin Janita lähtee Intiaan. Reko harkitsee jopa häipymistä Janitan mukaan. Heti tuon päätöksen jälkeen molemmat kuitenkin havahtuvat. Rekon havahtuminen kumpuaa Vilistä, joka puhuu ensimmäistä kertaa koko sarjan aikana. Pojan ensimmäinen sana on isi. Janita taas tajuaa, että ehkä ihastus Rekoon onkin alitajuista kostamista Mirkalle, joka on äidin puutteessa kasvattanut Janitaa ankarin ottein.

Halusin, että molemmat tajuavat tahoillaan perääntyä toisistaan riippumatta. Lopulta molemmat ovat hyvin helpottuneita siitä, että kumpikin on päättänyt luopua säädöstä."

Ote käsikirjoituksesta II:

416.. (0 .8)
JANITA KERTOO LÄHTEVÄNSÄ INTIAAN
EXT. LEIKKIPUISTO. PÄIVÄ
REKO, JANITA, VILI

Reko ja Janita istuvat synkän näköisinä hiekkalaatikon reunalla. Katselevat sivummalla leikkivää Viliä.

JANITA:
Mä lähen Intiaan. Heti kun saan lennot. Ainaki puoleks' vuodeks'.

Hiljaisuus.

REKO:
Sä oot klisee.

Janita nyökkää.

JANITA:
Kaverilla on siellä sukelluskeskus.

Hiljaisuus.

REKO:
Ei vaan, se on varmaan hyvä ratkasu.

Molemmat ovat hiljaa.

REKO:
Pitäskö meidän sitä ässää vielä?

JANITA:
En mä oikein tiedä.

Reko nyökyttelee.

REKO:
Ehkä se ei oo hyvä idea.

Tälle sivulle liitetyn mediatiedoston esittäminen vaatii Adobe Flash Playerin.

Ohjaaja Juha Rosman kommentti kuvauspaikkojen valinnasta:

"Kohtauksen voi sijoittaa joko
1. neutraaliin paikkaan (kuten tässä tapauksessa käsiksessä hiekkalaatikolle), joka on uskottava eikä häiritsevä mutta ei lisää siihen mitään,
2. paikanvalinta sotii ei-tarkoitetulla tavalla tilannetta ja sen sisältöä vastaan,
3. se lisää siihen jotakin konkreettista (nuoripari tekee tulevaisuuden suunnitelmia laivan kannella ja huomaamme että pelastusveneen kyljessä lukee "Titanic") tai jotakin mikä toimii assosiatiivisella alueella.

Huom: tämä ei ole sama kuin symboli, joka on usein alleviivaavaa rautalangasta vääntämistä. Assosiaatio antaa katsojan ajatuksille ja tunteille lisämahdollisuuden harhailuun, samoin kuin oman elämänsä arvioimiseen elokuvan tapahtumia vasten. Ja toinen huom: tämä antaa vain mahdollisuuden, takeita sille mitä katsojan päässä tapahtuu ei ole.

Reko ja Janita puhuvat unelmista, masennuksesta, elämää rajoittavista asioista - taustalla kohisee vangittu valtameri, positiivista energiaa puhkuvat surusilmäiset delfiinit... Uskoisin vaikutelman olevan tuntuvampi kuin hiekkalaatikolla istumisen. Siis uskon; varmuutta ei näissä asioissa ole. Intuitioon uskaltaa silti silloin tällöin luottaa, meidän kaikkien parhaaksi.

Tuottaja Anna-Maija Halosen kommentti:

"Ensimmäisessä kohtauksessa oikeat henkilöt ovat oikeassa paikassa. Lopputulos vastaa käsikirjoitusta. Peilikuvan kautta kuvaaminen on - kerrankin - perusteltua. Toiminta kohtauksessa on yllättävää, mutta sekin hyvin perusteltua ja siten täysin luonnollista, suloista ja hauskaakin. Ilman muuta puheterapeutti käyttää tällaista iskukeinoa. Yhden kuvan kohtaus toimii ilman mitään kikkoja, luotamme lähikuvaan ja näyttelijöiden väliseen sähköön. Aloittavatko he suhteen vai ei?  

Toisessa kohtauksessa henkilöt ovat väärässä paikassa, koska suhteen totetuminen on epätodennäköistä. Vangituissa delfiineissä on jotakin luonnotonta ja epätodellista. Kohtauksen toteuttaminen hiekkalaatikolla Vilin kanssa olisi ollut erilainen kuva; arkinen perhepotretti, tulevaisuus jollaista näillä kahdella ei ole."

Neljäs ja viimeinen jakso sarjasta Sitoutumisen alkeet esitetään TV2:ssa tiistaina 28.9.2010. 

 

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

Ei kommentteja.