yle.fi


Taikureita ja puhemiehiä

Taikureita ja puhemiehiä

15. syyskuuta 2010 Kirjoittaja: Reetta Lehto Kommentit: 0

Kävelevä herätyskello, valtava jättisikari ja kannabisviljelmät ovat muutamia toiveita, joihin tuotantojärjestäjä Harri Simolin ja järjestäjä Susanna Lavonen ovat törmänneet uransa aikana. Järjestäjien laaja toimenkuva yhdistettynä kaikentyyppisiin ohjelmiin takaa, että työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista. 

Kaikki alkaa käsikirjoituksesta

Tuotantojärjestäjälle ja järjestäjälle ohjelman käsikirjoituksen lukeminen ja ohjaajan palaveri antavat punaisen langan siihen mitä seurata ja noudattaa. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteistyö lavastajan, kuvaajan, ohjaajan ja tuotttajan kanssa varmistaa, että kaikki ovat tekemässä samaa juttua. Kuvauspaikkojen löytyminen ja lupien ja sopimuksien saaminen aloittaa usein tuotannon. Kuvauspaikan täytyy täyttää ohjaajan asettamat odotukset, joita voi olla vaikka sijainti, ikkunanäkymät, näkymät kuvauspaikan sisällä ja toisaalta kuvausryhmän vaatimat parkkipaikat ja vaikkapa maskin ja puvustuksen tilat.

Puhumalla perille

”Puhumisen ja suostuttelun taito on järjestäjän ammatin perustaitoja. Puhumisen ja puhelimen avulla etsitään kuvauspaikkoja, esineitä tai vaikka autoja lainaksi. Vastapuoli on saatava mukaan juttuun, joten mukana oleminen täytyy tehdä kiinnostavaksi. Kuvauspaikkojen vuokraajille on myös kerrottava rehellisesti, mitä kuvissa tapahtuu. Esimerkiksi Paratiisi-ohjelman kuvauspaikkoja etsiessäni en ole koskaan saanut niin monta ”ei”- vastausta, kertoo Harri Simolin.

”Pienimmätkään firmat eivät nykyisin halua sotkea julkisuuskuvaansa ohjelman kanssa, jonka tarinassa on myymälävarkauksia ja alaikäisten alkoholinkäyttöä. Jonkinlainen korvaus kuvauksista on paikallaan, sillä niistä aiheutuu aina vaivaa ja se takaa paremmin, ettei luvan antajan kyllästyminen tapahdu kesken kuvausten.

kuva: Paratiisi/Heli Sorjonen/YLE

Tapauskohtaiset työnkuvat

”Toimimme enimmäkseen kahden nimikkeen; tuotantojärjestäjän ja järjestäjän, nimellä. Tuotantojärjestäjä etsii kuvauspaikat kaikkine oheistiloineen ja parkkipaikkoineen ja tekee niistä sopimukset, hankkii rekvisiittaa sekä hoitaa monenkirjavia käytännnön järjestelyitä. Hän on tarvittaessa paikalla kuvauspaikalla, mutta huolehtii enimmäkseen tulevista kuvauspaikoista ja tilanteista. Järjestäjä puolestaan hoitaa yleensä kuvauksien aikaista rekvisiittaa, mutta nämäkin rajaukset muotoutuvat aina tapauskohtaisesti uuden ohjelman mukaan” Simolin toteaa.  

Tavaraa tarvitaan!

Saadakseen ohjelmiin tarvittavat rekvisiitat järjestäjät käyttäjät Yleisradion rekvisiitta- ja huonekaluvarastoja, lainaavat ja ostavat ja teettävät tai tekevät niitä itse. "Varastot ovat lottovoitto. Ilman sitä tähän työhön menisi puolet enemmän työtunteja. Ulkopuolella kuvauksiin on ostettava kaikki ja joka tuotannon lopussa on kirpputori, jossa kaikki myydään taas pois.

Työkaverit tuovat usein varastoon kotoa turhia tavaroita tai vaikka tyhjiä pakkauksia. Olen itse avannut varovasti vaikkapa kalja-ja siiderilaatikoita, pessyt pullot ja liimannut pakkaukset taas kasaan. Näitä mäyräkoiria olenkin jo käyttänyt monta kertaa. Juuri limsalla täytetyt kaljapullot aiheuttivatkin Paratiisin uimarannalle pyydetyille nuorille avustajille hiukan harmistusta”,  toteaa Susanna Lavonen.

kuva: Paratiisi/Jyrki Valkama/YLE

Miten rakennan kävelevän herätyskellon

Lavoselle rekvisiitan tekeminen ja tilaaminen on tuttua. ” Kerran lasten ohjelmaan haluttiin kävelevä herätyskello. Etsin sitä pitkään ja sain tietää, että niitä ei enää valmisteta. Ostin sitten kävelevän lelun ja mahdollisimman kevyen herätyskellon ja yhdistin ne.  Toisen kerran ohjaajan toive oli saada kuvauksiin pitkiä ja paksuja poltettavia sikareita. Etsintöjen ja monien puheluiden jälkeen Pietarsaaressa toimiva yritys lupasi tehdä ne käsin. Kotikadulla työskennellessäni kävi usein niin, että omalla kauppareissullani löysinkin sopivia asioita Luotoloille ja Mäkimaille. Silmät ovat kyllä auki kaikkialla kulkiessa”, vakuuttaa Lavonen.

Älä syö rekvisiittaa!

”Olisi hyvä, jos kuvauspaikoilla ymmärrettäisiin, että kaikki sinne tuotu on osa lavastusta. Varsinkin epookkitavarat ovat niin hajoamispisteessä,  että ne ovat ainoastaan luomassa tunnelmaa. Paljon tavaroista on lainattua ja ne pitäisi palauttaa samassa kunnossa. Rekvisiitta on meidän työkalumme siinä missä kamera kameramiehelle, eikä siihen mene kukaan koskemaan”, kertoo Simolin. ” Kaikista hulluinta on ruoan kanssa. Kippo, jossa on ruokaa, tuppaa salaa tyhjenemään ja aiheuttaa klaffivirheitä kuvassa. Kerran eräs näyttelijä söi oman viimeisen kuvauksensa jälkeen rekvisiittana olleesta piparkakkutalosta aidan ja kuusen, joten piti sitten työpäivän päätteeksi vielä ryhtyä leipomaan”, nauraa Lavonen.

Ruoka on myös muulla tavalla huomioitava kuvauksissa. Ottoja voi tulla monia ja järjestäjällä täytyy olla useita versioita ruoasta. Studion ulkopuolella voikin olla keittolevy, jolla järjestäjä kokkaa samaa ruokaa lukuisia kertoja. ”Menisikin aina kerralla ja nopeasti otot purkkiin niin ei tulisi ongelmia. Juomienkin kanssa saa olla silmä kovana, etteivät juomat mene kuvissa edestakaisin”, toteaa Lavonen.

kuva: Paratiisi/Jukka Lintinen/YLE

Koti kuntoon päivässä

”Tuotantoaikataulut ovat järjestäjän työssä alati ongelmana. Meillä saattaa olla tilanne, jossa neljä huonetta ja keittiö pitää lavastaa yhdessä päivässä; ei vaan asutuksi, vaan sen näköiseksi, että siellä on asuttu vuosia. Siis rakennettava koti kaikkine kaappien sisustuksineen ja elämän jälkineen, usein maalausmiesten vielä tehdessä töitä. Se ei onnistuisi ilman perusteellista muuttokuormaa ja lähes tauotonta tekemistä. Vertailun vuoksi jokainenhan tietää mitä tavallinen ihminen yhdessä muutttopäivässä ehtii...”,  lisää Lavonen.

Paras työpaikka 

Järjestäjien työpäivän aikana voi sopia poliisin tai palokunnan kuvauksiin tulosta, hankkia näyttelijöille kuvauksiin pankkikorttia, sekoittaa energiajuomasta aitoja viski-ja konjakkiannoksia, testata wii-peliä tai uusimpia kännyköitä, mittailla parkkipaikan kattoja nosturilaitteille jne...

Sekä Simolin että Lavonen ylistävät ammattinsa vaihtelevuutta ja rikkautta. ”Tämä on paras työpaikka ”,  sanoo Simolin. ”Välillä meitä pidetään taikureina, kaikki pitää saada ja heti! Enimmäkseen kaikki on kyllä aina jostakin hommattu”,  summaa Lavonen. 

YLE/tv-elokuva Katve

Harri Simolin ja Susanna Lavonen toimivat tuotantojärjestäjänä ja järjestäjänä mm. minisarjassa Paratiisi, joka esitetään Kotikatsomossa 20. ja 27.9.2010.

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

Ei kommentteja.