Eläinlääkäri Sanna Sirkiällä on oma osionsa Lemmikit -televisiosarjassa, jossa hän neuvoo arkisen työnsä kautta eläinten terveydenhoidosta. Jokaisessa jaksossa syvennytään aina yhteen konkreettiseen tapaukseen, jossa lemmikkiä hoidetaan. Sanna (33v.) valmistui Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2001 ja toimii nykyisin eläinlääkärinä Itä-Helsingin eläinlääkäriasemalla. Sannan kurssilta eläinlääkäriksi valmistui aika tuttuun tapaan naispainotteinen joukko: 47 naista ja 5 miestä. Ammattikunnan kannalta Sanna toivoisikin, että eläinlääkärin ammatti kiinnostaisi tulevaisuudessa enemmän myös poikia. Muistetaanhan miten kuntien eläinlääkärit menneinä vuosina pääsääntöisesti olivatkin miehiä. Tavan, millä Sanna pääsi eläinlääkärikoulutukseen, ei varmaan hevillä unohdu: "Olin hakiessani todella tosissani ja pääsykokeet menivätkin omasta mielestäni hyvin. En kuitenkaan päässyt sisään. Odotin viimeiseen päivään saakka, kunnes pääsin tarkistamaan pääsykoepaperit. Laskin yhteen eri tehtävien pisteet ja ne oikeuttivat hienosti sisäänpääsyyn!". Sannan pääsykoepisteet oli laskettu väärin yhteen ja hän pääsikin aloittamaan unelmiensa opinnot. Lemmikit -ohjelmassa päästään näkemään, että eläinlääkärin työ ei ole pelkästään "marsun silittämistä", sillä jokainen päivä on erilainen ja myös hoidettavien joukko hyvin moninainen. Sanna korostaakin, että eläinlääkärin työssä hoidettavaksi ei tule pelkästään eläin vaan saattojoukkona saattaa joskus emännän tai isännän lisäksi tulla koko perhe! Erityisesti kuoleman kohtaaminen on asia, johon eläinlääkärin on vain pakko tottua. Sanna muistuttaakin, että jokaisella eläimellä on oikeus nukkua arvokkaasti pois, jos niillä on kärsimyksiä joita ei voida helpottaa. Lemmikki onkin perheessä usein enemmän kuin eläin, pikemminkin perheenjäsen. Päätös lemmikin nukuttamisesta on aina omistajan, mutta eläinlääkärin tuki vaikean päätöksen tekemisessä on erityisen tärkeää Mikä on sitten tv-eläinlääkärin oma lemmikki? "Kotikissa Hulda" Sanna vastaa. "Ja jos pitäisi valita eläin jota muistutan, niin olisinkin varmaan kissa: Olen yhtä laiska ja mukavuudenhaluinen, mutta tarvittaessa aika peto!" Sanna nauraa.