Johan Ludvig Runeberg (1804-1877)

 

Johan Ludvig Runebergia pidettiin aikansa ylivertaisena runoilijana sekä kotimaassaan että kaikissa Skandinavian maissa, missä hän uudisti taiderunouden esteettisesti. Vähintään yhtä tärkeä oli Runebergin merkitys kansallisaatteen nousulle. Jo elinaikanaan Runeberg joutui suoranaisen palvonnan kohteeksi.

1804 syntyi 5.2. Pietarsaaressa
1827 maisteriksi Turun akatemiasta
1830-1834 Helsingin yliopistossa konsistorin amanuenssina ja kaunopuheisuuden dosenttina
1831 avioitui Fredrika Charlotta Tengströmin kanssa
1831-1836 Helsingfors privatlyceumin opettajana
1832-1837 Lauantaiseuran jäsen, toimitti Helsingfors Morgonbladia
1837 Porvoon lukion roomalaisen kirjallisuuden lehtorina
1838 Borgå Tidningin perustaja ja toimittaja
1842-1857 Kreikan kirjallisuuden lehtori Porvoon lukiossa
1844 Professorin arvonimi
1847-1850 Porvoon lukion rehtori
1853-1863 Suomen ruotsinkielistä virsikirjaa valmistelevan toimikunnan jäsen
1863 halvaantui
1877 kuoli 6.5. Porvoossa
   
Runoja ja runokokoelmia
1830 Dikter I / Runoja I
1830 Serbiska folksånger, ruotsinnos
1832 Elgskyttarne / Hirvenhiihtäjät
1836 Hanna
1837 Den gamle trädgårdmästarens brev / Vanhan puutarhurin kirjeet
1841 Nadeschda
1843 Dikter III / Runoja III
1844 Kung Fjalar / Kuningas Fjalar
1848, 1860 Fänrik Ståls sägner / Vänrikki Stoolin tarinat
1863 Kungarne på Salamis / Salamiin kuninkaat

Lähde: Kansallisgalleria: Suuret suomalaiset
Weilin+Göös 1996

Kansallisbiografia

Takaisin etusivulle