Johan Ludvig Runeberg (1804-1877)
Johan Ludvig Runebergia pidettiin aikansa ylivertaisena runoilijana sekä kotimaassaan että kaikissa Skandinavian maissa, missä hän uudisti taiderunouden esteettisesti. Vähintään yhtä tärkeä oli Runebergin merkitys kansallisaatteen nousulle. Jo elinaikanaan Runeberg joutui suoranaisen palvonnan kohteeksi.
| 1804 | syntyi 5.2. Pietarsaaressa |
| 1827 | maisteriksi Turun akatemiasta |
| 1830-1834 | Helsingin yliopistossa konsistorin amanuenssina ja kaunopuheisuuden dosenttina |
| 1831 | avioitui Fredrika Charlotta Tengströmin kanssa |
| 1831-1836 | Helsingfors privatlyceumin opettajana |
| 1832-1837 | Lauantaiseuran jäsen, toimitti Helsingfors Morgonbladia |
| 1837 | Porvoon lukion roomalaisen kirjallisuuden lehtorina |
| 1838 | Borgå Tidningin perustaja ja toimittaja |
| 1842-1857 | Kreikan kirjallisuuden lehtori Porvoon lukiossa |
| 1844 | Professorin arvonimi |
| 1847-1850 | Porvoon lukion rehtori |
| 1853-1863 | Suomen ruotsinkielistä virsikirjaa valmistelevan toimikunnan jäsen |
| 1863 | halvaantui |
| 1877 | kuoli 6.5. Porvoossa |
| Runoja ja runokokoelmia | |
| 1830 | Dikter I / Runoja I |
| 1830 | Serbiska folksånger, ruotsinnos |
| 1832 | Elgskyttarne / Hirvenhiihtäjät |
| 1836 | Hanna |
| 1837 | Den gamle trädgårdmästarens brev / Vanhan puutarhurin kirjeet |
| 1841 | Nadeschda |
| 1843 | Dikter III / Runoja III |
| 1844 | Kung Fjalar / Kuningas Fjalar |
| 1848, 1860 | Fänrik Ståls sägner / Vänrikki Stoolin tarinat |
| 1863 | Kungarne på Salamis / Salamiin kuninkaat |
Lähde: Kansallisgalleria:
Suuret suomalaiset
Weilin+Göös 1996
