Kuvallekin viimeinen silaus

Elokuvan alkuun ja loppuun tehdään yleensä himmennykset. Usein myös kohtausten väliin tehdään jonkinlainen siirtymäefekti kertomaan ajan ja paikan vaihdoksesta. Värien ja valoisuuden korjailu parantaa huomattavasti kuvien yhteensopivuutta. Nykyisin liikkuvalle kuvalle voidaan tehdä temppuja, jotka kymmenen vuotta sitten olisivat maksaneet valtavasti, tai olleet mahdottomia.

A

Nyt se alkaa. Kuva nousee hitaasti mustasta. Se on FADE IN, himmennys sisään. Elokuvan lopussa on FADE OUT, himmennys ulos. Joskus kohtausten väliin voi laittaa molemmat, kuva käy nopeasti mustassa. Katsoja ymmärtää, että on siirrytty ajassa tai paikassa tai molemmissa. Nopeampi versio edellisestä on suora leikkaus mustaan ja siitä FADE IN uuteen kohtaukseen.

B

Suora kuvaleikkaus voidaan korvata monenlaisilla siirtymätehosteilla. Kaikkein yleisin on muutaman sekunnin mittainen ristikuva. Siinä kuva muuttuu pehmeästi toiseksi. Ristikuvalla kerrotaan ajan ja paikan vaihtumisesta, vaipumisesta uneen tai muistoihin - tai takautumasta. Leikkausohjelmissa on tarjolla suuri määrä erilaisia efektejä, siirtymä- ja kuvanmuokkaustehosteita, joista voi olla iloa esimerkiksi musiikkivideota tehtäessä.

C

Jokaisen kuvaleikkeen väriä, valoisuutta, kontrastia voi ja kannattaa säätää. Jos kuva on kuvauksissa alivalottunut ja jäänyt tummaksi, voitte vaalentaa sitä huomattavasti. Ylivalottuneita kuvia on sen sijaan hankalampi korjata. Kuvan puhkipalaneisiin kohtiin ei ilmesty sävyjä, vaikka kuvaa tummennetaan. Värinmäärittelyn tavoitteena on, että kohtauksen kaikki kuvat olisivat saman oloisia.

D

Elokuvassa on myös tekstejä, ainakin elokuvan nimi ja lopputekstit. Pitäkää huolta, että teksti on luettavaa ja erottuu taustasta. Valitkaa kirjasintyyppi, jossa ei ole liian ohuita viivoja. Tekstin kesto on sopiva, kun sen ehtii lukea ääneen. Jos lopussa on paljon nimiä, voitte valita rullaavat tekstit. Grafiikka on osa elokuvan kokonaisilmettä. Tässä on haaste ryhmänne visualistille.

E

Katsokaa elokuvanne vielä kerran kriittisesti. Onko sisältö varmasti ymmärrettävä, onko joku kohta liian pitkä, tuntuuko jossakin kohtaa olevan sekamelskaa, liikaa kuvia, liikaa ääniä, tuntuuko jokin kohta kiusalliselta katsella? Jos haluatte näyttää sitä pian muille, se on varmaankin valmis. Onneksi olkoon! Teos kannattaa tallentaa nauhalle arkistointia varten. DVD-kopio on hyvä esitysformaatti ensi-illassa.