Suunnittele turvallinen kuvarakenne

Leikkaaminen kuvasta toiseen on elokuvantekijän tulikoe ja onnistuessaan iloinen asia. Noudattamalla muutamia yksinkertaisia sääntöjä saat aikaan hyviä kuvaliitoksia. Pystyt halutessasi liittämään kuvia peräkkäin niin, ettei katsoja huomaa leikkausta ja kerronta näyttää sujuvalta.

A

Peräkkäisten kuvien välillä tulee aina olla riittävän suuri muutos. Tämä on pääsääntö. Samaa kohdetta kuvattaessa yhden pykälän muutos mittakaavasarjassa on liian pieni: kuva näyttää vain hyppäävän. Vastakuvien välillä muutos on suuri, koska koko kuvasisältö ja kuvattava kohde muuttuvat. Siksi vastakuvat voivat olla samankokoiset ja tavallisimmin ovatkin.

B

Kuvittele viiva kahden tärkeimmän kohteen välille. Sen jälkeen on helppo ajatella mahdollisia kameran paikkoja. Kuvaamalla tuon suojaviivan samalta puolelta, pysyvät kohteet omalla puolellaan ja suunnat oikein. Tee kuvaustilanteesta kartta ylhäältä päin nähtynä ja piirrä siihen kuvattavat kohteet, henkilöt ja kameran paikat.

C

Etsi aina vastakuvat. Kaikista tilanteista löytyy mahdollisuus kuvata vastakkaisiin suuntiin tai eri suuntiin. Näin vältät sen, että sama kohde esiintyy peräkkäisissä kuvissa. Leikkauskohdassa katsoja nimittäin huomaa helposti pienenkin muutoksen ilmeessä tai asennossa. On turvallista kuvata vastakuvat samassa mittakaavassa. Se on tasapuolista ja neutraalia.

D

Vastakuvarakenteen avulla voit myös lyhentää tai pidentää tapahtuman kestoa, poistaa turhia osuuksia ja rakentaa kokonaisuutta eri otoksista. Dokumenttielokuvassakin voi hakea vastakuvia ja lisäksi kuvata runsain määrin erilaisia kuvituskuvia, joiden avulla pääkuvaa voidaan sitten lyhentää.

E

Jos sama kohde näkyy peräkkäisissä kuvissa, täytyy tällaiseen "vaaralliseen" tilanteeseen varautua huolella: kuvauksissa tulee ohjata, näytellä ja kuvata kuvat erityisen tarkasti. Varsinkin laajempaan kuvaan leikkaaminen on vaativaa. Henkilön voi joskus antaa mennä ulos kuvasta ja/tai antaa hänen tulla sisään uuteen kuvaan.