Ohjeet elävän luokkakuvan tekemiseen

Tätä harjoitusta ei kannata liiaksi selventää ennen työskentelyä, koska kokeilusta lähtee tällöin terä ja oivaltamisen ilo.

Kokeilussa hyödynnetään animaatiotekniikkaa ottamalla 1-2 kuvaa kerralla tietokoneen kovalevylle. Animoinnin kohteena on yleensä henkilö ja liike (joka muuttuu aina seuraavassa kuvassa). Kohteeksi voi valita myös helposti muunneltavan tilan tai materian (esim. hedelmäkori ja veitsi). Toisinaan esineen valinta voi olla viisasta, jottei näyttelemisestä tule ryhmädynaamista ongelmaa. Yhdistämällä kuvat videonopeudella (25 kuvaa/sekunnissa) saadaan aikaan yksittäiskuvista muodostuva liike (elävän kuvan illuusio). Työskentelyä varten kannattaa sopia vain tila ja mahdollisuudet, muttei juonta, ja antaa ideoiden kuljettaa työtä ja liikettä eteenpäin.

Työskentelytapa palauttaa videon sen alkutilaan eli yksittäiskuvaksi. Tämä on helppo hallita, eikä ilmaisu karkaa taitamattomuuteen. Ennen työskentelyn alkua tee tietokoneelle kansio (EI ohjelmalevylle), avaa ohjelma (Adobe Premiere DV PAL standard) aseta oikea polku videon digitoinnille (capture > options). Avaa digitointi yksittäiskuvina, animoiden (stop motion). Varmista avautuvasta stop motion valikosta, että ohjelmassa on manual capture -valinta aktivoitu. Tämä valinta mahdollistaa työskentelyn. Tarkista myös, että A/D muunnin toimii oikein eli kun digitoit kuvia analogiselta kameralta, valinta on analoginen ja vastaavasti digitaaliselta digitaalinen (myös silloin kun katsot tulosta tietokoneen kovalevyltä).

Työskentelyyn tarvittavat tekijät

1) Kuvaaja huolehtii siitä, että kamera on paikallaan, eikä akku lopu kesken kuvausta (esim. laittamalla kameran verkkovirtaan). Kuvaajan tehtävä on myös tarkkailla, ettei mahdollinen kameran automatiikka tee ongelmia (esim. aukko muutu kesken kuvausta) tai kukaan mene valojen tielle, jolloin kuvaan syntyy varjoja. Ensimmäinen kuvaaja voi valita myös käytettävän kuvan. Yleensä kuvavalinta tehdään koko ryhmän kanssa yhteisesti katsomalla se televisiosta.

2) Leikkaajan tehtävänä on tallentaa kuvat ohjaajan käskystä. Tallentaminen toteutetaan (Adobe Premiere ohjelmassa) välilyönnillä tai numeronäppäimillä. 1 välilyönti = 1 kuva. Tallentaminen kannattaa toteuttaa 2 kuvaa kerralla.

3) Ohjaajan tehtävänä on ohjata työskentelyä ja toimintaa. Näyttelijälle annattavan toimintakäskyt kannattaa antaa ensin ja vasta sitten käskyt tekniikalle eli esim. "Nosta hieman kättä, siinä, kuva (leikkaaja ottaa kuvan ja kuittaa esim. OK), nosta lisää, siinä, kuva". Ohjaajan tulee antaa selkeät käskyt ja kyse on siis yksittäiskuvien ottamisesta. Yhdessä ne muodostavat liikkeen. Kokonaisuuden kannalta hyvä ratkaisu on, jos tilanne lähtee tyhjästä kuvasta ja päättyy viimeisen näyttelijän jälkeen tyhjään ruutuun. Työtä voi tällöin katsoa helposti myös takaperin, joka luo työlle luonnollisesti enemmän mielekkyyttä. Työskentelyn alkuun (ensimmäinen ohjaaja) ja loppuun (viimeinen ohjaaja) ottavat muutaman sekunnin verran tyhjiä kuvia (esim. 4 sekuntia = 100 kuvaa). Työhön jää tällöin tilaa myös teksteille, jos ne halutaan kuvan päälle alkuun tai loppuun.

4) Näyttelijän tehtävänä on ensisijaisesti pysyä paikallaan. Ohjaaja antaa käskyjä vaihe kerrallaan.

Kokeilussa harjoitellaan työskentelyä, joten on syytä välillä huomauttaa päämäärästä, jos näyttelijä tai ohjaaja ottaa roolinsa liian autoritäärisesti. Harjoituksessa ohjaaja jatkaa näyttelijän tilanteesta, joten siinäkin mielessä tehtävän päämäärä on yhteistyö, ei yksittäinen ilmaisu.

Työtehtävät kiertävät siten, että kaikki voivat osallistua vuorollaan yhteen rooliin.
Kierto kulkee: kamera - leikkaaja - ohjaaja - näyttelijä (tässä lähinnä vain liikkeen toteuttaja).
Vaihto kannattaa toteuttaa noin minuutin välein ja lopuksi 1/2 minuutin välein, kun työskentelyn idea alkaa kaikille valjeta. Kun kierto on valmis (ei välttämättä kaikki oppilaat, jos ei mene luontevasti) työ tallennetaan (done > save).

Työ voidaan nyt katsoa, jos vaan muistetaan kääntää muunnin ottamaan vastaan digitaalista videosignaalia. Katsominen voidaan toteuttaa joko aktivoimalla program -ikkunan play-painike (sama kuin välilyönti) tai käyttämällä esikatselua, joka on enter-komento.

Ennen esikatselua työ on tallentava (file>save). Jatkossa tallennus on mielekästä toteuttaa näppäinkomennolla ctrl+s (omppu+s). Videoon kannattaa lisätä nimi (tekstitys) ja ääni. Äänitys on helpoin toteuttaa esim. nauhoittavalla MiniDisc -soittimella tai videokameralla samanaikaisesti kun työ katsotaan. Älä kuitenkaan käytä ns. voice over -nauhoitusta, jolla pilaat työsi. Nauhoita ääni ja siirrä se tietokoneen kovalevylle ääniohjelmalla tai kopioimalla. Tuo ääni leikkausohjelmaan insert -komennolla. Valitse äänestä halutut kohdat valintaikkunassa (in ja out)-merkinnöin. Vie aikajanalle esim. ääniraita 1:lle. Katso ja kuuntele.

Kuuntelu onnistuu samoin kuin videon katsominen. Äänen paikkaa voit muuttaa raahaamalla sitä hiirellä tai aktivoimalle se ja liikuttamalla sitä ruutu kerrallaan alt,(-1) tai alt.(+1). Äänentasot voit muokata (6.5 versiossa) avaamalla ääniraidan kolmion takaa ja luomalla hiirellä avainruutuja (punaiselle tasoviivalle). Näitä tasoja voit nostaa tai laskea.

Tekstitystyökalut löytyvät lisätyökalujen alta (new>title). Tee teksti ja vie se alkuun ja loppuun. Mikäli haluat tekstin lisäksi mustaa videon alkuun ja loppuun, käytä black video- komentoa. Saat mustaa videota halutun määrän haluttuun kohtaan. Menetelmä on sama kuin tekstissä. Lisää häivytykset transition -työkaluilla (ristikkäiskuva esim mustasta kuvaan = cross dissolve).

Lopuksi näet koko työn esikatselukäskyllä (enter). Ohjelma voi tässä vaiheessa vaatia hieman aikaa, koska se muuttaa tekemäsi tekstin videoksi eli renderöi (muuntaa työn katsottavaan muotoon). Aikaa ei kuitenkaan mene minuuttia enempää (ellet ole laittanut lopputekstejä rullaavana).

PDF