24.1. "JOS"
- saisimme päättää euroviisusta!

SUOMALAISEN MUSIIKIN MENESTYS MAAILMALLA

Marion Rung, laulaja
Marion Rung ponnahti julkisuuteen jo 15-vuotiaana tultuaan toiseksi iskelmäkilpailussa ja saatuaan ensimmäisen levytyssopimuksensa. Vuonna 1962 hänet vain 16-vuotiaana valittiin Suomen Euroviisuedustajaksi Tipi-tii -kappalella, joka tuli hienosti seitsemänneksi. Nuori tyttö joutui silloin aikamoisen pyörityksen kohteeksi. Yli kymmenen vuoden kuluttua hän edusti samoissa kilpailuissa jälleen Suomea ja Tom tom tom –kappale on edelleen Suomen paras menestys niissä kisoissa kuudennella sijallaan. 1970-luvulla kielitaitoinen Marion lauloi monilla eri kielillä ja levytti Saksassa, jossa hänen laulunsa menestyivät hyvin. Marion on tehnyt musiikkia laajalla skaalalla: hän on tehnyt keikkoja, musiikkiteatteria, levytyksiä ja hänellä on ollut omia showesityksiä.

muusikko, tuottaja Jaakko Salovaara
Jaakko Salovaara on 29-vuotias musiikin tekijä ja tuottaja, ja mies joka löytyy kahden maailmalla erittäin hyvin menestyneen singlen, Daruden Sandstormin ja Bomfunk MC´sin Freestylerin takaa. Hän on opiskellut sellon soittoa ja sai sysäyksen varsinaiselle konemusiikkiuralleen toimittuaan ensin dj:nä ja kiinnostuttuaan sitä myöden oman konemusiikin tekemistä, millä hän elättikin itseään pitkään. Daruden Sandstorm kappaleen synnyttyä hän päätti perustaa oman levy-yhtiön 16 Inch Recordsin ja Darudesta tuli yhtiön ensimmäinen artisti. Vuonna 2000 Sandstorm oli suurimpia tanssihittejä maailmalla ja samana vuonna Freestyler oli koko Euroopan myydyin single. Salovaara on tehnyt mm. remix-kappaleen Britney Spearsille ja tähtää urallaan koko ajan kansainväliseen menstykseen.

SUOMALAINEN MUSIIKKI JA EUROVISION LAULUKILPAILUT

Ensimmäiset Eurovision laulukilpailut pidettiin vuonna 1956 sveitsiläisessä Luganon pikkukaupungissa. Euroviisut ovat siis saavuttaneet jo 48 vuoden kunnioitettavan iän. Lähes puolivuosisataa ne ovat ihastuttaneet ja vihastuttaneet tv:n katselijoita ympäri Eurooppaa. Monien arvostelijoiden mielestä kisojen musiikillinen anti on ollut lähinnä keskinkertainen ja että kilpailuun osallistuneet kappaleet ovat olleet vähintään kymmenen vuotta ajastaan jäljessä. Ossi Runne, joka on johtanut Suomen edustuskappaleita peräti 23 kertaa sanookin tuoreessa kirjassaan, että vähitellen koko kuvio alkoi kyllästyttää, koska kilpailujen rakenne ja muoto vakiintuivat hyvin samankaltaisiksi ja tuntui ettei mikään muuttunut vuosikausiin.

Mediatutkija Mari Pajala on analysoinut Eurovision laulukilpailuja ja niiden lähtökohtia. Niitä säätelevät tarkat säännöt, mikä mahdollistaa vuosittaisen toiston. Esiintyjät ovat näyttämöllä katsojien arvioitavana, ja esiintymisten pisteyttäminen on keskeinen osa tapahtumaa. Arvosteltavana on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä musiikki. Euroviisuissa tuotetaan muun muassa eurooppalaisuutta ja sukupuolta koskevia odotuksia, mutta siellä painottuu myös kansallisuuden merkitys. Jos Euroviisuja tarkastellaan televisio-ohjelmana ja mediaspektaakkelina, painottuu teatraalisen performanssin osuus. Koska kilpailussa on esiintynyt määrällisesti enemmän naislaulajia kuin miessolisteja ja naiset ovat myös voittaneet kilpailun useammin, naisellisuus on saattanut korostua Euroviisuja koskevissa mielikuvissa. Eurovision laulukilpailut ovatkin kautta historiansa tarjonneet näyttämön naisellisuuden spektaakkelille: 1960-luvun alussa siisteihin juhlamekkoihin puetut nuoret tytöt lauloivat tunteellisia balladeja ja kevyitä iskelmiä. 1970-luku toi mukanaan erikoiset muotiluomukset ja Abban esittelemän ruotsalaisen seksikkyyden.

Abba lieneekin tunnetuin Eurovision laulukilpailujen kautta maailmanmaineeseen ponnahtanut yhtye, mutta ei kuitenkaan ainoa. Sanotaankin, että Abba nosti Euroviisuissa ruotsalaisen musiikin uuteen nousuun 1970-luvulla ja teki samalla pop-musiikista vientituotteen. Celine Dion lauloi vuonna 1988 Sveitsille maan toisen Euroviisuvoiton, ja hän on nykyään suuri tähti niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Mr. Euroviisuksi nimetty Johnny Logan on ainut useampia voittoja kerännyt artisti: kaksi kertaa hän voitti laulajana ja kerran säveltäjänä ja sanoittajana.

Suomen osalta Euroviisut lähtivät suhteellisen hyvin liikkeelle: vuonna 1961 ensimmäinen edustajamme Laila Kinnunen saavutti kymmenennen sijan, ja seuraavana vuonna Marion Rung oli iki-ihanalla Tipi-tii-laululla seitsemäs. Nollatili aukesi heti sen jälkeen 1963: Laila Halme kappaleella Muistojeni laulu ei saanut yhtäkään pistettä. Suomen paras sijoitus on edelleen Marion Rungin vuonna 1973 esittämällä laululla Tom tom tom, joka sai ruhtinaalliset 93 pistettä ja oli kilpailussa kuudes. Sen jälkeen kohtalaiseen menestykseen ovat yltäneet vuonna 1984 Kirka ja 1985 Sonja Lumme, kun molemmat sijoittuivat yhdeksänneksi sekä Anneli Saaristo vuonna 1989 sijoittuen peräti seitsemänneksi. Sen jälkeen Suomi on useimmiten tullut viimeiseksi.

Syitä vaatimattomaan menestykseemme on yritetty löytää kulttuurieroista, jotka näkyisivät siten, että äänestyksessä osanottajat olisivat jakautunet kolmeen kulttuurillisen sukulaisuuden blokkiin, jotka äänestävät toisiaan ja Suomi jäisi näiden blokkien ulkopuolelle. Syytä on haettu myös erikoisesta kielestämme, mutta ainakaan viimeksi mainittu syy ei tunnu järkevältä: viisut on voitettu kaksi kertaa hepreaksi ja kerran serbokroaatiksi. Ehkä musiikkimaussamme olisi hieman kansainvälistymisen varaa. Suomalainen pop/rock-musiikki menestyy kuitenkin tällä hetkellä hyvin maailmalla, miten se ei sitten siivitä Suomen Euroviisutaivalta?

Suomalainen musiikki on todella tehnyt läpimurron maailmalla: Bomfunk MC´s:tä on tullut suuri suomalainen menestystarina, jonka Freestyler-single nousi vuoden 2000 Euroopan myydyimmäksi puhumattakaan HIM:stä, joka myy hyvin Saksassa ja jonka uusin single The Funeral of Hearts menestyy tällä hetkellä erittäin hyvin Britanniassa. Lisäksi on myös muita artisteja ja bändejä kuten esimerkiksi Darude, The Crash, Killer, Rasmus ja Kwan, jotka myös kelpaavat Suomen ulkomaankaupan uusiksi menestysartikkeleiksi.

Suomalainen rock onkin nyt valtion mielestä vakavasti otettava vientituote ja suomalaisen kevyen musiikin viennissä eletään uutta vaihetta. Yhdeksän suomalaista levy- ja kustannusyhtiötä sekä musiikkiorganisaatiota ovat perustaneet uuden kevyen musiikin vientiorganisaation Music Export Finlandin, joka aloitti toimintansa 2002. Organisaatio saa Kauppa- ja teollisuusministeriön vienninedistämistukea. Musiikkivienti on huikeasti kasvanut ja ensimmäistä kertaa on selvitetty Suomeen palautuvan rahavirran määrää, joka oli vuonna 2001 15,5 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa selvitettiin myös merkittävämpiä markkina-alueita: suomalainen musiikki soi eniten Pohjoismaissa, mutta saksankielinen Eurooppa ja Englanti ovat myös nousemassa tärkeimmiksi kohdemarkkinoiksi.

Kaiken tämän jälkeen tuntuu vaikealta uskoa, että tätä osaamista ei pystytä hyödyntämään Suomen euroviisupanoksessa. Vai onko niin, että euroviisu on niin eri genre kuin varsinainen pop/rock-osasto Suomessa? Että Euroviisut ovat iskelmiä eivät rockia tai poppia. Vai voiko olla niin, että Suomella on jo niin huono imago Euroviisuissa, että pisteitä ei tule sen takia. Ehkä totuus paljastuisi jos pisteet annettaisiin ensin, ja sitten vasta kerrottaisiin esiintyjien kotimaat.

Lähteet:
Helsingin Sanomat 9.5.1998: Suomi laulaa – miksei kukaan äänestä?

Murtomäki, Asko: Kilpailu, jota kaikki rakastavat vihata. Ylioppilaslehti 7/1995, Vaasa.

Pajala, Mari: Diiva ja ihana nainen: Kahdenlaista naiseutta vuoden 1998 Eurovision laulukilpailujen lehtivastaanotossa. Naistutkimus 3/2000.

Luhtala, Pertti (toim.): Ossi Runne – Trumpetilla ja tahtipuikolla. Helsinki 2003.

Uusi vaihe suomalaisen kevyen musiikin viennissä. 18.10.2002. Music Export Finland, www.musexfinland.fi.

Suomalaisen musiikkiviennin arvo selvitettiin ensimmäistä kertaa. 03.09.2003. Music Export Finland, www.musexfinland.fi.