Kioton ilmastosopimuksen vaatimia leikkauksia hiilidioksidipäästöihin aiotaan toteuttaa EU:ssa ns. päästökaupan avulla. Valtiovalta jakaa teollisuusyrityksille tiukat päästökiintiöt, joilla yritykset voivat sen jälkeen käydä kauppaa. Lisää päästöoikeuksia tarvitsevat laitokset voivat ostaa "kuumaa ilmaa" eli oikeutta tupruttaa savupiipusta hiilidioksidia sellaisilta yrityksiltä, jotka eivät niitä tarvitse.
Suomen teollisuusyritykset kuuluvat pääsääntöisesti niihin, jotka joutuvat ostamaan oikeuksia voidakseen jatkaa toimintaansa. Se johtuu siitä, että ne ovat hoitaneet asiansa liian hyvin. Suomen teollisuuden energian käyttö on niin nuukaa ja päästöt niin vähäiset, että parantamisen varaa ei juuri ole. Vaihtoehtoina ovat joko tuotannon supistaminen, päästöoikeuksien ostaminen kilpailijoilta tai pahimmillaan tuotannon siirtäminen pois Suomesta.
Ikävimmässä pinteessä on suomalainen terästeollisuus, maailman tehokkaimpiin ja vähäpäästöisimpiin kuuluvat Rautarukin ja Outokummun tehtaat. Kylmenevätkö Raahen ja Tornion masuunit, ja siirtyykö metallin sulatus maihin, joissa ilmastoa kuormitetaan paljon Suomalaisia tehtaita suuremmilla päästöillä ?
Ja onko koko Kioton sopimuksen täytäntöönpanolla edes mitään merkitystä ihmisen ilmaston kannalta ? Hiilidioksidi kun ei näytä kertyvän ilmakehään läheskään tietokoneskenaarioiden ennustamalla tavalla.
Uusitaan keskiviikkona klo 16:30!
 |
KÄSIKIRJOITUS |
|
 |
|
Ohjelman käsikirjoitus on luettavissa tästä.
Emme julkaise ohjelman lähdeaineistoa.
Eero Raivio,
ammattiosaston puheenjohtaja, Raahen terästehdas
Jukka Nikula,
Energia- ja ympäristöjohtaja, Rautaruukki
Esko Seppänen,
EU-parlamentin jäsen
Lauri Rautala,
Johtaja, Rautaruukki Steel
Seppo Ruohonen,
Toimitusjohtaja, Helsingin Energia
Jarl Ahlbeck
Ympäristötekniikan dosentti, Åbo Akademi
Ei julkaistavia linkkejä eikä muuta infoa.
Keskustele aiheesta.