Tango saapui Suomeen syksyllä 1913, jolloin Helsingissä järjestettiin sen tiimoilta ensimmäiset tanssinäytökset. Markkinoille tulvi Tango-huiveja, Tango-parfyymia, Tango-housuja ym. Kupletisti Iivari Kainulainen irvailikin Tanko-laulussaan tälle ulkomaiselle villitykselle, joka näännytti ahkerat tanssijat langanlaihoiksi.
Semiootikko Pirjo Kukkonen vertailee suomalaisen tangon tekstejä argentiinalaisiin, jotka ovat tunnettuja dramaattisuudesta ja tulisuudesta. Suomalainen tango on tästä hyvin kaukana. Meillä tango tunnetaan sen melankolisuudesta ja nostalgisuudesta. Ensimmäinen levytetty kotimainen tango oli Francois de Godzinskyn säveltämä Tango Carita. Kyseinen kappale ei kuitenkaan vielä edustanut meille suomalaisille tuttua tangotyyliä. Heikki Kahila toteaakin haastattelussaan, että vasta muusikko ja säveltäjä Toivo Kärki loi tangon suomalaisen muodon yhdistämällä venäläisen molliromanssin ja saksalaisen foksimusiikin.
M.A. Numminen puolestaan sanoo tangomusiikin nousseen kansan suosikiksi 1940-luvulla. Yksi kaikkien aikojen klassikkokappaleista, Satumaa, levytettiin vuonna 1953, mutta se ei saanut juurikaan huomiota ilmestyessään. Vasta 1960-luvulla Reijo Taipaleen tekemä uusintalevytys käynnisti kunnon tangobuumin Suomessa ja kuten Numminenkin toteaa, on tangon vaikutus suomalaiseen musiikkiin jäänyt pysyväksi.
Elävän arkiston Tulisesta tangosta tuli Suomessa verkkaan askellettua mollimelankoliaa -artikkeliin pääset tästä.
Teksti: Jukka Lindfors
Kommentit (6)
Nyt on sitten saatavilla oikea kunnon Tango-levy >3
Argentiinassa elämän asenne on tunteikas ja tulinen kuin tangonsa.
Tuo tyhjän nauraminen ja teko ilo on sitten siellä Pohjoisemmassa Amerikassa eli Jenkkilässä ominaista. Se onkin toinen juttu eivätkä he taida tuntea edes tangoa. :)
Melankolia on ihanaa, suloista, eikä sillä ole mitään tekemistä synkkämielisyyden kanssa. Tyhjännauraminen ja tekopirteys voi joskus olla kauempana ilosta kuin melankolia.
Jokainen kansakunta tietysti muokkaa tangopoljennon ja tunnelman itselleen sopivaksi ja luontaiseksi niinkuin on tapahtunut meilläkin.
Melankoliassa on Suomen kansakunnan voima, eikä se tarkoita mollivoittoista rypemistä eikä aina masennukseen taipuvaista mielenlaatuakaan. Terv. KT
Piti heti tutkia kuka oli tämä Francois de Godzinsky. Näkyy olleen George de Godzinskyn isä.
Tangon laihduttavasta vaikutuksesta sen verran, että kun tanssin aktiivisemmin, olin todella langanlaiha. (Toki joukossa oli muutakin tanssia). Erinomaista ja hauskaa liikuntaa.
No juupa! Mollivoittoinen on tämä kansammekin.
Eihän me nyt voida nauttia tangosta argentiinalaisten tapaan.
Heillä tangolaulajat ovat tangolaulajia,eikä siltä väliltä.