Joonan ja Villen silmin

Iskä ja äiskä lukivat lehdestä ilmoituksen,että haetaan näytteliöitä Pertsa ja Kilu
-sarjaan. Olin juuri katsonut vanhoja Pertsa ja Kilu -elokuvia ja siksi minä ja pikkuveljeni päätimme hakea ko. sarjaan ja lähetimme hakukirjeet. Meidät kutsuttiin koekuvauksiin, joiden kautta tulin valituksi.

Miten tulit sarjaan mukaan?

Olin just Norjassa, kun naapurini ilmoitti minulle, että haetaan
kotkalaisia poikia Pertsa ja Kilu nimiseen TV-sarjaan. Innostuin heti ja kotiin päästyäni lähetinkin jo hakemuksen itsestäni. Ehkä viikon kuluttua postista tuli kirje, että olen päässyt koekuvauksiin. He lähettivät mukana pienen pätkän kässäristä joka piti opetella.
Koekuvaus taisi mennä melko hyvin kun kerran pääsin sarjaan.

Tulimme toimeen mielestäni erittäin hyvin.

Tulitteko hyvin toimeen vanhempien ja kokeneempien näyttelijöiden kanssa? Tulin ihmeen hyvin. Aluksi epäilin että he ovat ehkä jotenkin pöyhkeitä tai muuten ilkeitä... mutta en todellakaan ollut oikeassa! He pitivät meitä enemmän työtovereina kuin pikkukakaroina!

 Esittäminen ei ollut vaikeaa. Ympäristössä oli helppo eläytyä rooliin.

 Miten esititte roolihahmoja? Esitin sitä juuri niin kuin ohjaaja halusi... Pertsahan on näistä kahdesta se varmempi, uskaliaampi ja johtaja hahmo...

Vaikea sanoa, ehkä jotakin löytyy.

 Oliko roolihahmossanne vivahteita itsestänne? Ei todellakaan.. Pertsa ja mä ollaan kuin vastakohtia. Pertsalla on paljon vilkkaampi mielikuvitus kuin minulla... ei minulla ole niin paljon ideoita pääkopassa kuin Pertsalla. Ehkä seikkailun halu on ainut joka meidät yhdistää...

Erittäin hyvin! Yövyimme kuvausryhmän kanssa muutamia kertoja. Pelasimme pleikkaria, jalkapalloa, pingistä jne. porukassa.

 Miten tulitte toimeen muun kuvausryhmän kanssa? Tosi hyvin. He olivat mielettömän mukavia ja leppoisia.

Kuvausryhmä oli todella mukava.Viihdyimme yhdessä.

 Oliko kuvausryhmä mukava? Oli

Samoin ohjaaja. Olimme tekemisissä hänen kanssaan eniten.

 Entä ohjaaja?     
Ei varsinaisesti kiusattu, mutta jotain pikku piloja.

 ”Kiusasitteko” heitä koskaan? Ei siinä paljon ehtinyt kiusata kun ei riittänyt siihen aikaa!

 Mielenkiintoiselta ja ihan hauskalta.

 Miltä tuntui näytellä oman kotialueen ”lähihistoriaa”? Kotialueeni lähihistoria on nimittäin muutenkin aina kiinnostanut, ja nyt
kun kerran pääsin näyttelemään aidoissa alueissa, niin tuntui mahtavalta!

 Se oli suht helppoa.

 Oliko se helppoa/vaikeaa? Oon sitä mieltä, että juuri se teki näyttelemisen helpommaksi.
Pääsi oikeaan tunnelmaan ,jos lavasteet olivat juuri samaa lukua..

 Ei ollut, sitä ei tarvinnut mitenkään näytellä.


     
 Oliko vaikeaa esittää nuorempaa kuin oikeasti olet? Ei se paljoa vaikuttanut.. oon kuitenkin mieleltäni nuorempi...


   
 Hauskoja,mutta joskus pitkiä ja sen takia rankkoja.

 Minkälaisia kuvauspäivät olivat? Joskus pitkiä, joskus lyhyitä. Joskus hurjia joskus tylsiä . Se oli aika vaihtelevaa.

EI

  Tylsiä? Useimmiten kuitenkin päivät olivat kivoja.. poikkeuksia sattui
kuitenkin..

 Eivät yleensä .Pitkä repliikkiset kohtaukset kestivät pisimpään.

 Kestivätkö kohtausten kuvaukset kauan? Meillä oli kyl pitkiä päiviä, mutta ei putkeen eli välillä oli taukoja


..
  

 Joskus petti pokka,eikä aina muistanut repliikkiä oikein.


HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA :Ville Turtiainen - Kilu 

 Tapahtuiko kuvauksissa yllättäviä mokia?

Suurin ongelma oli sanojen unohtaminen. Mul tuli aivan hirveästistappeleita ja sen takia kuvaukset saattoivat myöhästyä..


Terv. Joona Mielonen - Pertsa    

     

Katso kuvia Pertsasta ja Kilusta...