Monilla 1980-luvun alun amerikkalaisen aikuisrockin kärkinimillä oli takanaan pitkä ja mutkainen tie ennen miljoonan dollarin hittisoundin löytymistä. Jenkkiradioiden sliipattujen voimasoittoraitojen tekijät olivat yleensä tarponeet 1970-luvun alusta läpi musiikkibisnesviidakon ja tiputelleet matkan varrelle turhat proge tai hard rock-vaikutteet musiikistaan. Näin olivat menetelleet Journey, Styx, Reo Speedwagon ja erityisen koviin myyntilukuihin yltänyt Foreigner.
Foreigner perustettiin joihinkin kilpailijoihin verrattuna suht myöhään eli vuonna 1976, mutta sen soittajilla oli takanaan rutkasti muissa yhteyksissä hankittuja maileja. Yhtyeen johtohahmo kitaristi Mick Jones oli kepittänyt George Harrisonin ja Peter Framptonin levyillä ja Foreignerin muut brittijäsenet olivat palvelleet muun muassa King Crimsonin ja Ian Hunterin riveissä. Foreigner syntyi kun joukko pitkän linjan brittisoittajia yhdisti voimansa New Yorkin paikalliskuvioissa ansioituneiden kehäkettujen kanssa. Bändin amerikkalaissiiven tärkeimmäksi hahmoksi osoittautui pitkässä juoksussa laulaja Lou Gramm. Gramm ja Mick Jones muodostivat Foreignerin musiikillisen kärjen, joka lopullisesti räjäytti pankin vuonna 1981 ilmestyneellä albumilla 4. Kekseliäästi nimetty neljäs Foreigner-levy sisälsi useita hittejä, joista suurimmaksi kasvoi Urgent.
Foreignerin kurssi oli ollut tasaisen nousujohteinen bändin kolmella ensimmäisellä levyllä. Mick Jones etsi kuitenkin kuumeisesti ratkaisevaa tekijää, joka nostaisi yhtyeen todelliseen hittikantaan. Jones löysi etsimänsä kun tuottaja Robert ”Mutt” Lange lupautui bändin neljännen levyn uottajaksi.
Lange oli kovaa kyytiä kohoamassa kaikkien arvostamaksi kultasormeksi ja Foreignerille yksityiskohtia hinkkaava supertuottaja oli juuri oikea valinta. Mutt Lange oli hädin tuskin toipunut AC/DC:n Back in Black-albumin äänityksistä ja levyn synnyttämästä kohinasta, kun hän alkoi tehdä AOR-soundin historiaa Foreignerin kanssa. Nelimiehiseksi kutistuneella bändillä oli käsissään lukuisia vahvoja lauluja, kaikki joko Lou Grammin tai Mick Jonesin käsialaa. Albumin keihään kärjeksi nousi Jonesin kirjoittama kappale Urgent. Laulun toteutus oli oppikirjaesimerkki oman aikansa jenkkirockin estetiikasta. Siistit soundit, tarttuva melodia ja kahden ihmisen hikisen höyryävää kohtaamista kuvaava teksti loivat tehokkaan kokonaisuuden, joka silattiin pornahtavalla
saksofonisoololla.
Yhtye halusi kappaleeseen juuri tietynlaista fonimeininkiä, sellaista kuin Junior Walkerin vanhoilla Motown-hiteillä. Walker sattui olemaan New Yorkissa keikalla ja vanha konkari pestattiin täsmäaseeksi muuten valmiiseen tuotantoon. Urgent osoittautui täysosumaksi amerikkalaiseen makuun. Kappale pauhasi radioissa ja nosti Foreignerin albumin lista neloseksi.
Linkit: