Ei minusta koskaan kunnon punkkaria tullut, vaikka musiikki ja elämäntapa kiehtoivatkin. Yksin ei uskaltanut, pienellä paikkakunnalla, erottua joten oma punk jäi lähinnä aatteen tasolle, missä se vieläkin vaikuttaa.

Minulle punk onkin ennen kaikkea pyrkimystä vaikuttaa ja, vaikka omalta osalta kapina on ollut pientä, iloitsen aina kun joku ravistelee kunnolla rakenteita. Diy on ehkä minuun tiukimmin tarttunut osa punkia, tällä tavalla vaatteissa säästyy rahaa, jolla voi hankkia musiikkia tai mennä keikalle yms.... Nykyinen punkin kaupallistaminen nostaakin niskakarvani pystyyn. Kuinka kieroutunut on maailma, jossa kapinan voi ostaa?

maalaistyttö-78