1970-80-luvun vaihde oli mukavaa aikaa; aina ei jaksanut keskittyä punkin mieltäliikuttavaan ja saarnaavaan tyyliin, vaan ramonesin ja ypöviiden hauskat rytkytykset ja kavereiden kanssa vietetyt mukavat hetket paransivat sen ajan tylsää ja apaattista fiilinkiä, punkhan oli sillä lailla elämän asenne, musiikki oli raakaa/nopeeta, arvot jotenkin loksahti paikalleen elämässä, sinäs´nsä paljosta on kiittäminen tota aikaa, täytyy sanoo kuin hape karanteenista ett kun kuulee jonkun ton ajan kappaleen niin väkisinkin talla menee autossa pohjaan yhä vieläkin!