Kävimme Karin konserteissa seitsemän vuoden ajan täällä Raumalla. Tarkoitus olisi ollut 9.12. mennä, mutta valitettavasti kohtalo puuttui peliin.
Poikani oli ensimmäisissä konserteissa 2-vuotias. Elein ja ilmein matki laulaessaan mestari Tapiota. Joka vuosi meillä oli fanitapaaminen Karin kanssa. Karin poika Joona naureskelikin, että mies pysyy samana, mutta poika kasvaa. Poikani on nyt pian 9-vuotta ja edelleen suuri fani. Kun kuuli uutisen, hän kysyi:”Miksi taivaan isä teki niin, että otti hänet pois...?” Kari osasi myös hienosti huomioida pienen faninsa, muisti jopa pikku miehen nimen aina vuosien jälkeenkin.
Häävalssinamme oli jo vuosia sitten hänen biisinsä ”Tänään ruusut nää kukkii vain sulle”.
Olen kymmeniä kertoja nukahtanut Kari Tapion musiikin rentouttamana. Itselläni on tapana laittaa hänen levynsä soimaan ja nukahtaa siihen. Juuri koskaan en ehdi kuunnella CD:tä loppuun ennen nukahtamistani.
Parasta unilääkettä mitä tiedän.
Olimme keväällä 2005 Kukonhiekassa Kari Tapion tansseissa ja yövyimme Summasaaren kylpylähotellissa. Aamulla Kari Tapio tuli vaimonsa kanssa aamiaiselle. Hän ei halunnut syödä tarjolla olevaa "tavallista" puuroa. Tarjoilija tiesi heti kokemuksesta, että Kari Tapiolle pitää keittää mannapuuroa. Kari sai mannapuuronsa ja kiitti kovasti henkilökuntaa palvelusta.
Turun konserttitalo täynnä. Karismaattinen Kari tuli lavalle, katsoi yleisöä, veti käden otsalle. ”Ei tartte tyhjille seinille lauleskella”.
Asuimme 70-luvun alussa samassa kerrostalossa Kuopiossa Taivaanpankontiellä. Olimme hoitamassa heidän esikoistaan Jiriä, Karin ja Piian ollessa "keikalla". Kari kertoi, että voin kuunnella hänen levyjä niin paljon kuin haluan. Jäi hyvät muistot tapahtumasta.
- Matti ja Tuula
Nuorena miehenä, 70-luvun lopussa, satuin olemaan Bottalla ja esiintymässä oli Kari Tapio. Oikeastaan en oikeastaan ollut lainkaan innostunut sen tyyppisestä musiikista. Kuitenkin jäi mieleen yksi kappale, "Kaipuu". Muistan vieläkin sen kappaleen luoman erityisen tunnelman. Ehkä siinä tiivistyy myös se tunnelma, joka tänään suru-uutisen tultua on ollut mielessä.
-Jari
Kari Tapio konsertoi Kankaanpäässä muutama vuosi sitten. Hän oli ostanut uudet housut, jotka valuivat konsertin aikaan. Kari ei häkeltynyt vaan nosteli niitä miehen lailla tietysti ylöspäin. Se ei yleisöä häirinnyt, mutta moni oli jo hakemassa olkaimia. Kari oli suomalainen "perusjuippi", ilman olkaimia ollaan sitten ilman, mutta yleisönsä hän rehellisellä tavallaan otti.
Satuin olemaan kuukausi sitten Karin kanssa samassa ravintolassa. Hän tuli minun ja mieheni pöytään istumaan. Siinä juttelimme hänen musiikista, elämästä ja keikkailemisesta. Oli mielenkiintoinen persoona tuo Jalkasen Kari. Hän teki mahtavaa musiikkia.
-Marjatta
Kävin katsomassa Karia viimeisen kerran kesällä Keminmaan Pohjanrannassa. Sanoin kotona vaimoilleni, että Kari oli selvästi väsynyt, mutta lauloi silti tunteella ja suoraan yleisön sydämiin, niin kuin aina. Kuningas on kuollut, eläköön kuningas!
-Petri
Opin tuntemaan Karin 60-luvun puolivälin paikkeilla. Hän oli silloin kirjapainossa töissä, soitteli bändinsä kanssa uran alkuvaiheita. Sitten vierähti neljä vuosikymmentä, kun tapasin Karin vaimonsa kanssa kahvitauolla Pöljällä. Hänellä oli erittäin hyvä muisti, kuten vaimollansa Pialla. Juttelimme hetken siinä kaiken kiireen keskellä muistellen menneitä sekä Karin vanhoja työkavereita. Kari oli hyvin sydämellinen lämminhenkinen rehti suomalainen mies.
-Karia muistellen Pöljän pojat
Olin töissä samassa kirjapainossa Karin kanssa Kuopiossa -70 luvun alussa, itse toimin siellä lähettinä. Kävimme naapurin Ailan kanssa kuuntelemassa Jammy jamset – yhtyettä ympäri Kuopion lähikunnissa, jossa soitti Ailan serkku Kari enkä tiennyt vielä silloin, että Karista tulee näin suurta Karia.
-Riitta
Ihanin muisto Karista on se, kun hän antoi minulle nimikirjoituksensa.
-Hanna
1990-luvun alussa olin tanssimassa Seinäjoen Tangomarkkinoiden hallitansseissa. Olin tuolloin vasta noin 15-vuotias tyttö ja tanssimassa isäni kanssa. Kari Tapion kappale Kaipuu oli tehnyt minuun syvän vaikutuksen ja halusin käydä tervehtimässä artistia. Vaikka olin ujo nuori tyttö, niin Kari suhtautui minuun hyvin lämpimästi, kuin keneen tahansa faniinsa. Sain nimikirjoituksen fanikorttiin ja hyvän mielen.
- Maija
Karin levyt ovat pitäneet minua pystyssä viimeiset puolitoista vuotta pojan poismenon jälkeen.
Oli lumentuprakka lauantai 18.3.2006. Tulin katsomaan ystävättäreni kanssa tuota silloinkin niin ihanaa Kari Tapiota Siilinjärveltä asti Hankasalmen Revontuleen.
Tuo tehty retki Kari Tapion tahdissa oli elämäni rakkauden hetki. Tapasin elämäni miehen, Ismon. Koko ilta tanssittiin ja nautittiin niin toisistamme kuin Karin upeista tulkinnoista. Siitä on jo kohta 5 vuotta, tuon kohtalokkaan illan jälkeen vuoden päästä menimme kihloihin ja siitä 2 vuotta vietimme häitä Rautalammilla, jossa meidät vihki Kari Tapion Serkku Kirkkoherra Raimo Jalkanen.
Kiitos tuon ihanan illan ja Kari Tapion, tulin onnelliseksi loppuelämäkseni. Ilman Karia, olisimmekokaan koskaan tavanneet? Häissä soi tietysti myös Karin kappaleet ja ukki Eino luikautti häävalssien jälkeen ainakin kaksi kertaa ”Myrskyn jälkeen”. Siitä kappaleesta kun ei oikein saa tarpeekseen, sitä voi kuunnelle yhä uudelleen ja uudelleen, aina yhtä liikuttuen.
-Anna-Maija ja Ismo
Kari Tapion laulama "Sydämeni tänne jää" lohdutti minua kovasti viime kesänä mökillä, kun luulin etten terveysongelmien takia ehkä ensi kesänä pystyisikään sinne menemään. Soittelin sitä usein ja sain kovasti lohtua sen sanoista.
Onneksi ne ongelmat ovat nyt kuitenkin pienemmät, odottelen innolla kevättä sekä uutta kesää mökkeilyn merkeissä.
Toivoisin "Sydämeni tänne jää" tai "Viisitoista kesää", joka on ensimmäinen Karin laulu, johon olen erityisesti kiinnittänyt huomioita. Siinähän sanotaan jotenkin, että ei voi tulla uutta kesää...
Joillekin meistä se vielä tulee, valitettavasti ei kuitenkaan Karille enää.
-Kikka
Klabbin uraa erittäin läheltä seuranneena, yli 30 vuotta tanssilava-työläisenä järjestyksenvalvojana hän tuli erittäin läheiseksi.
Kerrankin hän huomautti minulle, että jotain on nyt pielessä, kun en ehkä ollut se entisenlainen iloinen järkkäri. Totesin vain, että "ero". Klabbi taputti minua olkapäille ja sanoi, että "elämä antaa, avaa uusia mahdollisuuksia ja muista olla itsellesi rehellinen".
Se oli suuren Suomalaisen rehellistä puhetta joka avoimesti kertoi elämänsä karikoista ja selvisi niistä jatkaakseen eteenpäin. Klabbi osui oman elämäni taitekohtiin ja siksikin tuli erittäin läheiseksi ystäväksi.
-Elisa
Juuri itsenäisyyspäivänä sanoin, että miksei ne sinne linnanjuhliin kutsu laulamaan kunnon sinivalkoista ääntä eli Kari Tapiota.
-Saara
Ensimmäinen muisto Kari Tapiosta on vuodelta 1965, jolloin pääsin ensimmäisiä kertoja kotiseutuni tanssilavalle Savossa. Siellä soitti yhtye Jami & Jamset, solistina Kari Tapio.
Siinä bändissä soitti hammondia koulukaverini, jota kuuntelemaan pääsin, kun rippikoulu oli käyty. ”Viisitoista kesää” -biisi herätti kiinnostuksen hänen musiikkiin, upeaan ääneen ym. Tunteen tulkkina ainutlaatuinen, myös countrymusiikin, josta erikoisesti pidän. Paljon upeita konsertteja kuultu pääkaupunkiseudulla, -90 luvulta viimevuoteen asti.
-Mummi
Kiitos valoisuudesta elämään
Musiikki auttaa meitä suurten menetysten yhteydessä, ”Myrskyn jälkeen” ja ”Suojelusenkeli” ovat soineet sisälläni. Menetin tyttäreni vuonna 2000 ja mieheni 2003. Miten Kari Tapio onkaan musiikillaan auttanut.
Kuulin työkaverilta uutisen, että Kari Tapio on kuollut. Järkytyin todella ja kyyneleet tulvahtivat silmiini. Loppupäivän ajattelin vain niitä tanssi- ja konsertti-esiintymisiä, joissa Kari Tapio esiintyi omalla charmikkaalla tavallaan ja sai jokaisen ihmisen herkkyyden lauluillaan hetkeksi pintaan!
Muistan nuorena tyttönä - 76 talvella, Etelä-Pohjanmaalla, Evijärvellä eräänä lauantaina, kun olimme likkakaverin kanssa tansseissa. Siihen aikaan pojat joskus olivat käsirysyssä tanssipaikoilla ja täällä Evijärven nuorisoseuralla oli Kari Tapio esiintyjänä. Siinä pojat tappelivat esiintymislavan läheisyydessä ja Kari Tapio tuli tauolta esiintymään ja lauloi kappaleen ”Laula kanssain”. Hienosti hän laulaen kertoi pojille näin: ”laula kanssain, mutta älä lyö!”. Yleisö nauroi ja pojat lopettivat tappelun.
Kari Tapio oli ihminen isolla ii:llä ja erittäin hurmaava ääninen herrasmies. Viime kesänä olin tansseissa monta kertaa, missä hän oli esiintymässä ja aina oli kansaa paikalla paljon ja lavan edustalla ihailijajoukko.
-Raija
Kari Tapio oli suomalaisen iskelmämusiikin grand old man, rehellinen, nöyrä "vanhan liiton mies", kuten Kari itse sanoi. Olemme mieheni kanssa tavanneet Kari Tapio useita kertoja hänen konserteissaan. Meillä on varmasti hänen koko tuotantonsa, aina alkutaipaleen kaseteista lähtien.
-Helena
Kun elämä tuntuu toivottomalta, eikä tiedä mihin suuntaan mennä. Kari Tapion tulkinnat lohduttavat ja auttavat jaksamaan taas huomiseen.
Mieheni kuoli-97. Kun hän sai tietää vakavasti sairaudestaan, lauloi hän ”Myrskyn jälkeen”. Osa siitä laulusta oli tekstinä mieheni kuolinilmoituksessa. Suru aikana soitin kahta laulua Kari Tapion levyltä uudelleen ja uudelleen, ”Mun sydämeni tänne jää” ja ”Syys surumielinen”. Itkin ja kuuntelin, näin silmissäni itseni ja mieheni nuorena juoksemassa leijaa lennättäen koulukadullamme kuten laulussa ”Syys surumielinen” lauletaan. Elämä kuluu niin nopeasti, äkkiä on ilta kuten ”Syys surumielinen” laulussakin. Se taisi olla Juha Vainion Viimeisiä sanotuksia. Kuuntelen niitä taas.
-Riitta
Asun Ruotsissa mutta kuuntelen aina hänen levyjään. Täällä Ruotsissa on vaikea saada hänen levyjään. Työpaikallani on melkein pelkkiä suomalaisia naisia ja heilläkin on suuri suru.
-Ulla
Vietin syyskuussa 60-syntymäpäivääni Porvoossa kolmen vanhemman siskoni kanssa. Illalla kun oli juhlapöytä ruuan ja samppanjan kanssa, siskoni sanoi ”nyt odotellaan”. Olin toivonut ”Bella Caprin”, joka tuli hetken kuluessa radiosta. Olin aivan otettu, koska sain kuulla tämän lähimpieni kanssa.
Vuosia, vuosia sitten tein elämänmuutoksen. Pyristelin alkoholistin elämästä irti kaikin tavoin ja juopottelun tilalle keksin uuden harrastuksen, yritin opetella tanssimaan.
Eräs kaveri vihjaisi, että Kari Tapiolla on hyviä foksi biisejä askelien opetteluun, sanojakin voisit hieman kuunnella.
Ja toden totta, kerrankin syvennyin kuuntelemaan laulujen sanomaa. Monet biisit olivat niin koskettavia ja ajattelemaan pistäviä, että minäkin, silloin melkein kaiken toivon jo heittäneenä, koin jonkunlaista toivoa paremmasta, että jospa tästä alkoholismista sittenkin vielä voisin nousta. ”Valoon päin” ja muut varmaan osasin ulkoa siihen aikaan.
Tanssimaankin opin sitten viimein ja raittiina oli hyvä kulkea edempänä Karin lavakeikoilla tanssimassa. Kymmenet kerrat, viimeksi muutama kuukausi sitten sain nauttia Karin suurenmoisesta esiintymisestä, mies todellakin parani loppua kohti. Minulle Kari on KUNINGAS!
Voi siis sanoa, että Kari on ollut suuresti myötävaikuttamassa elämäni pelastamisessa!
Osanottoni omaisille ja kiitos kaikesta Kari!
- Karifani
Muistan päivän, jolloin Kari Tapio tuli esiintymään orkesterinsa kanssa Kuivaniemen kuntaan Seurojentalolle. Ystäväni olivat talonmiehinä kyseisessä Seurojentalossa ja olimme vieraina heidän luona. Kari Tapio oli matkalla saanut kuulla suruviestin ja päästessään perille kertoi ensin meille hänen isänsä pois menosta. Tämän jälkeen ilmoitti asiasta täpötäydelle salille.
Muistaakseni hän lauloi yhden laulun ja poistui paikalta. Kappale taisi olla "Olen kuullut, on kaupunki tuolla". Mutta minunkin ikä voi tehdä kepposen enkä varmasti voi taata, että kyseessä oli tämä kappale.
-Elina ja Olavi
Kari Tapion ääni on täynnä tulkintaa, taitoa ja miehekkyyttä. Sellaiselle yhdistelmälle on ihan oma sana, eli karisma. Sen omistaa hyvin harvat.
-Keijo
Kesä 2001. Rääkkylän Kihaus. Suuri festariteltta. Lavalla Kari Tapio. Yleisössä minäkin. Sain laulaa mestarin mukana Suomen toisen kansallislaulun ”Olen suomalainen”. Se kruunasi kesäyön, seurasi aplodeja. NEVER FORGET!
-Jarmo K
Joulu on tulossa ja minä hyräilin Kari Tapion laulua "Joulu Havaijilla" vielä viime juhannuksenakin.
-Matti
Olin myymässä Karille ja Pialle kylppärikalusteita - mallikappaleet kuulemma sopi hyvin heidän kotiinsa. Hän oli itse ne mitannut. No seuraavana päivänä tuli soitto, että ei sopinutkaan, että voiko palauttaa. Kari tuli takaisin ja sovittiin vaihdosta. Sanoin, että en myy enää mitään ellen saa tulla itse mittaamaan. Kari sanoi siihen, että ”parempi niin, että artisti vaan laulaa ja ammattilaiset hoitaa remonttihommat”. Se on hauska muisto hänestä.
-Eeva
Muistoni Kari Tapiosta liittyvät suomalaiseen mieskuvaan.
Hangan lavalla Hankasalmella ihmettelin Kari Tapion keikalla lavan edessä itkeviä, herkkiä, aikuisia miehiä "Olen suomalainen" biisin aikana. Savion lavalla Laukaassa oma kultani innostui improvisoimaan paritanssin kiemuroita "Juna kulkee vaan" rytmissä.
-Heli
Ennätimme mieheni ja appivanhempieni kanssa kuuntelemaan Hämeenlinnan Verkatehtaalle 5.12.2010 konserttiin ja niin vahvasti jäi hänen kaikki tulkintansa mieleen. Näytti että taitelijalla oli flunssan tynkää, mutta upeasti veti keikan.
-Sirpa
Olin Kari Tapion konsertissa 28.10.2010 Iisalmessa. Pääsin myös Karin kanssa kuvaan. Vein punaisia neilikoita. Olin pitkään jo toivonut pääseväni konserttiin. Jäi ikimuistoinen muisto.
-Miia, 10 vuotta.
Vajaat kaksi viikkoa sitten olin Kari Tapion konsertissa Porin Karhuhallissa. Halli oli kylmä, mutta Kari ja hänen loistava orkesterinsa loivat sinne lämpöisen tunnelman. Nyt on surullinen olo. Sinivalkoinen ääni on poissa!
-Miki
Kari Tapiolla oli jumalainen lauluääni, siinä oli häivähdys Havaiji-kitaraa, sitä ei pysty kukaan, koskaan jäljittelemään.
-Jartsi
Olin Nauvon paikallisessa kaupassa töissä lihatiskin takana vuosien 1989 -90 vaihteessa, kun sinne tuli kaksi suurta mestaria ostoksille, Kari Tapio ja Juha "Watt" Vainio. Sain kunnian palvella heitä.
Juha heitti enemmän "huulta", kun taas Kari oli hiljaisempana taka-alalla. Johtui ehkä siitä, että Juha oli useammin nähty vieras Nauvossa. Pyysin nimikirjoitusta ja Juha kirjoitti korttiini "Saimaan norppa Juha Watt Vainio" ja Kari vaatimattomasti ”Kari Tapio”.
Tuon kohtaamisen voin vieläkin elävästi nähdä edessäni.
-Anita
Tahtoisin lähettää osanottomme Suomen romaneilta. Kari ei ollut vain suuri taiteilija, hän oli myös suuri ja äärettömän hieno ihminen.
Kari osallistui usein vapaaehtoisesti romaneiden järjestämiin tapahtumiin. aina sata prosenttisesti läsnä ollen, aidosti. Ihmisen suuruus mitataan parhaiten sillä, kuinka hän suhtautuu vähäisempiin.
"Laula Kanssain", vuosi 1976, monoradio ja kasettinauhuri.
-Silloin 10-vuotias poika.
Edesmennyt äitini oli Karin uskollinen fani, kuten itsekin olen. Yhdessä kävimme Karin konserteissa ja itkimme.
Äitini halvaantui ennen poismenoa. Vuoteen vierelle veimme cd-soittimen ja tietysti Kari Tapiota! Muistamme sisariemme kanssa aina äidin ilmeen, kun Kari alkoi laulaa. Hymy minkä äiti loi meihin, ei unohdu koskaan. Tuosta halvaantumisesta äiti selvisi "ihmeellisesti", kuten lääkärit totesivat. Nyt äiti ja Kari ovat yhdessä tuolla taivaallisessa kuorossa!
Kommentit (1)
Kari Tapion muistoksi lähetettyjen viestien tulva vahvistaa ikiaikaisen ja universaalin faktan: kansanmies, rehellinen ja aito, muistetaan aina. Sellainen laulava kansanmies oli Kari Tapio. Samanlaisia suomalaisia olivat muun muassa Tapio Rautavaara ja Tuntemattoman Rokka sekä Koskela. Ja sellaisia ovat kaikki ne tavalliset miehet ja upeat naiset, jotka eivät pöyhkeile ja keikistele. Jotka eivät yritä olla "parempia kuin muut". Ja jotka jaksavat puurtaa elämän arkea päivästä toiseen toinen toistaan tukien.
Kiitos koskettavista tulkinnoistasi, Kari Tapio, koko kansan Klabbi!