Yksi viikonloppu, yksi solisti, kolme eri maailmaa 25.-27.2011

Nyt on takana "myrskyisä” musiikillinen pikkujouluviikonloppu, mikä päättyi 1. Adventtiin Auran kirkossa!

Perjantai oli perinteinen "virallinen" pikkujouluilta. Minäkin olin lähdössä omiin pikkujouluihin Radisson Blue Royal hotellin Ballroomiin, jossa oli Dinner&Show -tapahtuma Royalin 20 v. historian kunniaksi. Ruokailu koostui kolmen ruokalajin illallisesta. Ruoat olivat maistuvia, upean kauniisti esille laitettu ja tarjoiltiin kauniisti katettuihin pöytiin. Kyllä meikäläisen kelpasi.

No itseasiassa en kuitenkaan tällä kertaa tullut ruokailun takia, vaan lähinnä sen Show’n. Ohjelmisto oli koottu Royalin 20 vuotisen historian aikana hotellissa yöpyneiden artistien ohjelmistosta. Show’sta kantoi vastuun Mikael Konttinen and his band vahvistettuna Nelli Petrolla.

Mikael Konttinen ja Nelli Petro Dinner&Show 25.11.2011

Ohjelma oli koottu tosi upeasti ajatellen myös sitä, että ihmiset olivat tulleet juhlimaan pikkujoulua, eli tunnelma tiivistyi ennen show’n loppua. Alkuruoan ja pääruoan välissä kuultiin hitaampia, tunnelmallisempia kappaleita. Tosi kauniisti esitettynä esim. Johnny Loganin kappaleita. Pääruoan ja jälkiruoan välillä kuultiin sitten kotimaista rokkia ja poppia, nimekkäiden esiintyjien listaykkösiä. Jälkiruoan jälkeen sitten mentiin kasarille discon sykkeeseen ja silloin alkoi jäykimmänkin suomalaismiehen jalka nousta ketterästi tanssilattialle.

Mikael esiintyi vauhdikkasti ja varmasti. Välillä pöytien välissä kävellen tervehtien yleisöään lähikontaktissa. Hienoa! Olen sitä mieltä, että Nelli Petrosta tulemme kuulemaan vielä. Hän oli piristävä uusi tulokas niin kovin runsaslukuiseen nuorten naissolistien joukkoon. Hän erottuu näistä "tusinatytöistä" edukseen matalammalla, seksikkäämmällä ja tunteikkaammalla äänellänsä. Hienoa!

Ilta oli jos nyt ei ihan täysi kymppi niin 9 1/2. Tällaisia tapahtumia soisi enemmänkin suomalaiseen ravintolaelämään. Siis ravintoloitsijat ottakaa banketti-tilat käyttöönne myös ilta-aikaan! "Tylsästä" kokoustilasta saa illaksi hieman somistamalla upean yökerhotunnelman.

No niin, puhuin siis kolmesta keikasta, mutta narrasin. Mikael oli tanssikeikalla lauantaina Kankaanpäässä. Voin sanoa, että sekin ilta oli onnistunut, sillä ystäväni Helena oli "agenttina". Mikael ja Nelinpeli vetivät siis ”normaalin”, upean tanssikeikan siinä välissä.

Viikonloppu huipentui Auran kirkon konserttiin 

Ja sitten on vuorossa viikonlopun päätös, jossa mennään Auraan ja Auran kirkkoon viettämään 1. Adventtia. Lähdin Helsingistä 12.02 Ic junalla kohti Turkua. Turku otti minut avosylin vastaan täydellä myrskyisällä vesisateella. Vr:n avustaja sanoi minulle, että tämäkin on sitä kulttuuria (kulttuuripääkaupungissa kun ollaan). No myönteistä turkulaista huumoria. Minuun se upposi.

Vaikka olin kuin uitettu koira, lämmin alkuglögi lämmitti ja kuivatti myös minut. Parin tunnin kuluttua olin matkalla Turun linja-autoasemalle. Taas kastuin. Puolen tunnin linja-automatkalla Auran kirkolle ehdin kuivamaan hyvin lämpimässä autossa. Kohta kuljettaja sitten pysähtyi ja olimme keskellä pimeätä metsää (siis minun mielestäni) Kysyin kuljettajalta, onko kirkko oikealla vai vasemmalla puolella, hän sanoi, että vasemmalla. Ja sanoi, että hetkinen ja nousi ja saattoi minut vilkkaan tien yli turvallisesti ja sanoi, että tätä jalkakäytävää kun menen eteenpäin saavun Aurian kirkon portailel. Hienoa varsinais-suomalaista vieraanvaraisuutta.

Kävellessäni tuota pimeää kirkkotietä kuulin, kun naisääni sanoi, että täältä tulee enkeli tuoden valoa pimeyteen. Tuttavani (Helmut Lottin kautta) Siv Loimaalta oli tullut myös konserttiin ja nähnyt linja-auton tulevan, joten hän tuli minua vastaan. Siinä sitten kirkon lämmössä kävelimme keskikäytävää kuin morsiuspari konsanaan. Oli lämmittävä tunne, kun illan solisti kädestä pitäen tuli vastaanottamaan ja toivottamaan tervetulleeksi Auran kirkkoon. Siinä sitä sitten istuimme kirkonpenkillä eturivissä kuin rippikoululaiset pakollisella kirkossa käynnillä. Niinpä illan hyväntekeväisyysjoulukonsertti voi alkaa.

Mikael Konttinen Auran kirkko 27.11.2011

Illan ohjelmisto koostui tutuista joululauluista, mutta myös hengellisistä Mikaelille tärkeiksi tulleista lauluista. Eritoten minua lämmitti ja kosketti itsellenikin erittäin tärkeä laulu "Olen kuullut on kaupunki tuolla". Mikael lauloi sen niin kauniisti, että valehtelematta voin sanoa parhaiten ikinä. Siis varaamilleni nessuille tuli käyttöä heti alusta alkaen. Saimme kuulla kappaleita kuten. aina yhtä upean ja mahtavan "Amazing Grace", parivaljakko Pekka Simojen ja Anna-Mari Kaskisen kauniin "Varjoista maan". Lisäksi oli hieno kuulla Mikaelin omista levytyksistä Tommi Kaleniuksen "Eteenpäin"-kappale. Todella upea sovitus tähän tarkoitukseen. Hienoa!

Vaikkei nämä kappaleet ihan jouluisia olleet, niin sopivat tähän tilaisuuteen todella hyvin. Mikael kertoi vielä ennen laulamistaan, miten kappaleet liittyivät hänen elämäänsä. Ei pidä unohtaa myöskään mahtipontista laulua "Panis Angelicus". Laulu soi todella hienosti Auran kirkon akustiikassa.

Kyyneleet silmäkulmaan saivat tietysti, "Varpunen jouluaamuna", "Sydämeeni joulun teen" sekä "En etsi valtaa loistoa". Siinä sitä ihminen löytää masokistiset puolensa, kun nauttii niin paljon, että sisäinen myrsky saa kyyneleet silmiin. Saimme kuulla myös kappaleet "Joululaulu", "Isoäidin jouluyö", "Tule joulu kultainen" sekä "Mä kanssa paimenten".

"Ensimmäinen joulu"-kappale on aina yhtä hieno ja tunnelmallinen. Siinä Mikael sitten kertoi, miten Pylkönmäen kanttori oli pyytänyt häntä laulamaan kuoron solistina ko. kappaleen, vaikka tuolloin Mikael oli vielä päättänyt, ettei koskaan rupea laulajaksi vaan pianonsoittajaksi (tästä Mikaelistakin varmasti kuulemme lisää, hän on todella upea pianisti). Vieläkin hänestä joulu alkaa aina ”Ensimmäinen joulu” -kappaleella tosin hieman eri tunnelmin kuin tuolloin ”muutama kymmenen” vuotta sitten Pylkönmäen kirkossa. Heräsi vain kysymys, kuinkas monta vuotta Mikael onkaan.. :)

Upea, huikea, kaunis, mahtava joulukonsertti sai arvoisensa lopun. Kuten niin moni muukin joulukonsertti päättyy kappaleeseen Adolphe Adamin "Oi Jouluyö", niin tämäkin. Ja ketään imartelematta voin sanoa, että en koskaan ole kuullut sitä niin kauniisti puhtaasti ja tunnelmallisesti esitettynä kuin Mikael sen teki. Ei voinut muuta kuin itkeä. (ei se niin huono tosin ollut). Jos ihan rehellinen olen, niin en odottanut etukäteen tätä kappaletta, koska en ollut koskaan kuullut Mikaelin pääsevän niin korkealta laulamaan. Hienoa!

Mikaelin kanssa konsertissa olivat hänen opiskelijatoverinsa, pianistina Marja Ahlsved ja saksofonisti ja viulisti Joonas Outakoski, jotka omalta osaltaan tekivät konsertista monipuolisesti sointuvan ja tunnelmallisen. Ja tasokkaasti Mikaelia säestäen, kiitos.

Näin oli jäähyväisten aika ja se meni sitten "Maa on niin kaunis" -laulun kera, joka yhteislauluna laulettiin kukin omalla tasollaan. Ja niin saattoi kotimatka Helsinkiin alkaa levollisin mielin joulun aikaan astuen. Kiitos Mikael ja kiitos Lions Aura/Sisu, joka järjesti hyväntekeväisyyskonsertin. Oli upea olla mukana ja tutustua Auraan ja Auran kirkkoon. Kiitos ja Hyvää Joulua!

- Veli-Matti Santavuori, Helsinki -