Mies nimeltä Mikko Saarela on ollut monesti mukana, kun Suomeen on rantautettu täällä vähemmän tunnettuja tai kokonaan uusia populaarimusiikin suuntauksia. Eppu Normaalin alkuperäisenä basistina ja neljän ensimmäisen albumin pääsanoittajana ja osasäveltäjänä hän oli eturivissä, kun punkrock rysähti maamme musiikkielämään. Eppu Normaali alkoi jo ensimmäisen albumin jälkeen irtautua punkista ja suunnata ladulle, jolla kehittyi heidän johdollaan suomirockin nimellä tunnettu ilmiö.
Saarela erosi Epuista 1979 ja ehti sen jälkeen lanseeraamaan muutakin kuin punkkia Suomi-musiikin ystävien iloksi. Miehen muista projekteista kerrotaan myöhemmin. Nyt keskitytään siihen, mitä herra teki ensimmäiseksi eronsa jälkeen.
Koska basisti Paul McCartney perusti Beatlesista erottuaan Wings-nimisen yhtyeen, oli luonnollista, että huuliveikko Saarelan ensimmäisen oman yhtyeen nimeksi tuli Mikko Saarelan Siivet. Ryhmän ensisinglen A-puoleksi valittiin näppärästi folk-rockiksi sovitettu, Toisen maailmansodan aikainen saksalainen rakkauslaulu, Lili Marlene. Saarela sanoitti kappaleen uudelleen (nimellä Lili Marleen) ajan hengen mukaisesti ydinsodan jälkeiseen maailmaan, jossa toivotaan, että jäljellä olisi muitakin kuin laulun minähahmo ja hänen rakkaansa - Lili Marleen.
Kappaleen tekstissä Saarela käsittelee itselleen luonteenomaisesti traagista aihetta komiikan kautta. Siinä missä Lili Marlenen alkuperäisessä suomenkielisessä versiossa (Liisa pien’) ’kasarmimme eessä suuri portti on’, lauletaan Saarelan uudisversiossa hökkelin edessä olevasta pommikuopasta; ’sen luona illoin haaveillaan / ettei maailmassa oltais vaan kahdestaan / me vain Lili Marleen / me vain Lili Marleen’.
Näppärän sovituksen ja uudelleen sanoituksen lisäksi Mikko Saarelan Siipien Lili Marleen (Poko Records 1980) on myös osuva ajankuva. 1980-luvulla pelättiin maailmanlaajuisesti hieman vakavampia vastoinkäymisiä kuin yhteisen euro-valuutan kaatumista. Kylmä sota oli kuumimmillaan ja supervaltojen välistä ydinsotaa pidettiin täysin mahdollisena. Hirtehishumoristinen lähestymistapa yleisesti mieltä painavaan asiaan oli harvinaista - onnistunut sellainen vieläkin harvinaisempaa.
Kommentit (1)
Olen kuunnellut tuon aikanaan ja osaan sen jo ulkoa. Se oli mukana sekalaisella harvinaisuuskokoelmalla Kesäsoundi. Sävel on toki tuttu, sanoitus omapäinen.