Suomalaiset sävelet Junior

Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 Jakso 5

Opettajalle

Suomalaiset sävelet Jr. on syksyllä TV1:ssä ja Teemalla esitettävän kahdeksanosaisen Suomalaiset sävelet -sarjan pikkuveli, jossa etsitään suomalaisen musiikin juuria ja ominaispiirteitä kolmen nuoren juontajan – Sepon, Joosen ja Petran – johdolla. Lähtökohtana ovat nuorten omat kysymykset ja käsitykset musiikinhistoriamme kulusta jokaisen osan gallupissa. Juontajilla oli myös tukku epätarkkuuksia omissa muistikuvissaan, joiden pohjalta syntyi lisää pohdittavaa. 

Viisiosaisen sarjan tarkoitus on antaa oppilaalle kuulokuva suomalaisen musiikin ominaispiirteistä. Ohjelmia voisi kutsua pieniksi elämysmatkoiksi musiikilla sisintään ilmaisseiden ja ilmaisevien suomalaisten sielunelämään.
Suomalaiset sävelet Jr. -sarjassa on ruudussa hyvin vähän vuosilukuja. Jotta sävellystyylit ja säveltäjät asettuisivat kehyksiin Suomen historiassa, oppilaat voivat ottaa selvää ko. aikakausista monella eri tavalla.

  • Poimikaa sarjan eri osista säveltäjien nimet ja laittakaa heidät järjestykseen syntymävuoden perusteella esimerkiksi seinällä olevaan pystysuoraan aikajanaan. Säveltäjien syntymävuodet löydät täältä
  • Säveltäjien elämänkaaria ja vuosilukuja voivat oppilaat tuoda esiin myös pienissä säveltäjäesittelyissä. Musiikkinäytteet ovat tietysti se tärkein! Mistä voi löytää levyjä lainaksi?
  • Oppilas voi valita sarjasta itselleen mieluisimman säveltäjän ja tutkia, minkälaiset asiat suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttivat juuri ko. säveltäjään tai hänen musiikkiinsa, tai mitä Suomessa tapahtui säveltäjän aktiivisimpana luomiskautena. Suomalaiset säveltäjät löydät aakkosjärjestyksessä täältä
  • Sarjan neljännen ja viidennen osan välissä siirrytään nykysäveltäjiin, joista perinteisemmän tyylin edustajat – edelleen aktiivisesti säveltävät – Aulis Sallinen ja Einojuhani Rautavaara on esitelty neljännen osan lopussa. Jotkut viidennen osan innovatiivisista tekijöistä ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen – ketkä? Kuka on nuorin sarjassa mainittu säveltäjä?

1. OSA: ”Laulusta lähdetään”

Suomalaiset sävelet Jr:n ensimmäisessä osassa otetaan selvää, mitä tiedetään muinaissuomalaisten musiikista.

Kanteletaiteilijat Matti ja Sinikka Kontio kertovat, että suoraa kirjallista tietoa siitä, millaista muinaissuomalaisten musiikki oli, on säilynyt vain niukasti. Kauan ennen kanteleita olivat käytössä kolistimet, kivet, kepit ja pelottimet. Kanteletta on soitettu parituhatta vuotta. Ennen kirjoitustaidon yleistymistä kalevalaiset yhteislaulut olivat tapa säilyttää yhteisön yhteistä tietoa. Matti ja Sinikka esittelevät kanteleensoittoa ja vanhoja kansanlauluja, erilaisia vanhoja pillejä sekä jouhikkoa.
Juontajat Petra ja Seppo käyvät Turussa haastattelemassa vanhan musiikin asiantuntijaa, laulaja Uli Korhosta, joka kertoo Suomen keskiajan musiikista. Kristinuskon tullessa Suomeen latinalainen kirkkolaulu kohtasi kalevalaisen itkuvirsi- ja runolauluperinteen. Korhonen soittaa dulcimeria ja laulaa latinankielisen laulun vuodelta 1582 säilyneestä Piae Cantiones -kokoelmasta. Ohjelmassa nähdään myös lyhyt ote Pyhän Henrikin messusta, jonka papit sävelsivät piispa Henrikin muistoksi.

VINKKEJÄ OPETUKSEN TUEKSI:

  • Suomalaiset sävelet Jr. -ohjelman jokaiseen osaan sisältyy gallup, jossa yläkouluikäisiltä nuorilta kysellään näkemyksiä kunkin osa aihepiiriin liittyen. Ensimmäisen osan oppilasgallupissa kysytään, millaista oli muinaissuomalaisten musiikki. Voitte myös ennen ohjelman katsomista järjestää luokassa oman “gallupin”. (Millaisia soittimia oli keskiajalla ja sitä aiemmin? Miksi laulaminen oli niin tärkeää? Mitä kristinusko on merkinnyt suomalaiselle musiikille?)
  • Ensimmäisessä osassa esitellään kalevalamittaista runolaulua. Kalevalamittainen säe muodostuu laulettuna neljästä peräkkäisestä trokeesta. Säkeessä on yleensä kahdeksan tavua (va-ka /van-ha /Väi-nä/möi-nen), tärkeintä on kuitenkin rytmitys (las-ki /lau-lel-len /ve-siä). ”Vaka vanha Väinämöinen” on lapsillekin Kalevalasta tuttu runolaulu, jonka sävel löytyy muunneltuna mm. ensimmäisen jakson loppumusiikista. Oppilaat voivat harjoitella kalevalamittaista runolaulua keksimällä omia sanoituksiaan joko luokassa tai kotitehtävänä. Millaista olisi kalevalainen musiikki nykypäivänä? Käyttäkää tuttua säveltä – mutta sanoituksessa vain oppilaiden mielikuvitus on rajana.
  • Keskiajalla käytettiin monia soittimia, jotka ovat nykyisin vieraita. Oppilaat voivat kotitehtävänä etsiä tietoa keskiaikaisista soittimista: minkä nimisiä ne olivat ja miten niitä soitettiin?
  • Ryhmätyö: Jakakaa luokka esim. viiteen ryhmään. Kukin ryhmä vuorollaan selvittää viikon ajan, millä tavalla suomalaiset säveltäjät ovat esillä ko. viikon radio-, tv- ja konserttiohjelmistossa. Luokassa asiasta kuullaan lyhyt suullinen raportti.

2. OSA: ”Yksinlaulusta yhteislauluun”

Keskiajan jälkeen musiikki tuli vähitellen osaksi porvariston elämää, ja suomalaiset säveltäjät alkoivat ammattimaistua. Musiikkikulttuurin kehittymistä keskiajalta romantiikkaan lähestytään toisessa osassa lauletun musiikin kautta. Juontajat tutustuvat suomalaiseen kuorolauluperinteeseen ja oopperan syntyyn.

Mieskuoroperinne tuli Suomeen 1800-luvun alussa Saksasta. Kuorolaulu on säilyttänyt suosionsa nykypäivään asti. Monet mieskuorolaulut ovat vieläkin suosittuja serenadeja. Ylioppilaskunnan laulajat laulavat kappaleet Virta venhettä vie (Toivo Kuula) ja Hän kulkevi kuin yli kukkien (Leevi Madetoja).

Mieskuorojen menestys osui yhteen kansallisen heräämisen kanssa. Oma roolinsa tässä oli Yliopiston saksalaisella musiikinopettajalla Fredrik Paciuksella, joka sävelsi mm. ensimmäisen suomalaisen oopperan (Kaarle-kuninkaan metsästys) ja Maamme-laulun.

Kuorolauluperinne on suomessa jatkunut myös lapsikuorojen suosion myötä. Monet tunnetut suomalaissäveltäjät ovat säveltäneet lapsille. Tapiolan kuoron esittämänä kuullaan ote Aulis Sallisen Kieliopillisesta sarjasta. Päivänkehrän koulun 5. luokan oppilaat esittävät P.J. Hannikaisen Koululaisten syyslaulun ja Tapiolan lukion oppilaat laulavat Jukka Linkolan Laulun unelmista ja kuusta.

VINKKEJÄ OPETUKSEN TUEKSI:


  • Etsikää eri aikojen laulukirjoista suomalaisten säveltäjien tekemiä koulu- ja joululauluja. Kenen teksteihin laulut on tehty? Ja sen jälkeen – laulakaa!

3. OSA: ”Jannen perintö”

Sibeliuksen asema suomalaisessa musiikissa oli alusta alkaen erityislaatuinen. Kolmannessa osassa esitellään perustiedot Sibeliuksesta ja kuullaan hänen musiikkiaan.

1800-luvun lopun karelianismi vaikutti nuoreen Sibeliukseen, joka tutki Kalevalaa ja oli kiinnostunut säveltämään ainutlaatuisen suomalaista musiikkia. Sibeliuksen sinfoninen runo Kullervo sai ensi-iltansa 1892 ja herätti kohua. Suureksi yllätykseksi kolmannen esityksen jälkeen Sibelius veti Kullervon pois ja kielsi teoksen esittämisen elinaikanaan.

Kansallissankarin asemaan Sibeliuksen nostivat hänen helpostilähestyttävät laulunsa ja sortoajan kansalliseen heräämiseen osuneet isänmaalliset sävellykset. Sinfoniat eivät olleetkaan tavalliselle kansalle niin tuttuja kuin esimerkiksi vuonna 1900 sävelletty Finlandia. Myös Sibeliuksen toisesta sinfoniasta tuli kuitenkin symboli Suomen itsenäisyyskamppailulle Venäjää vastaan, vaikka säveltäjä ei itse tähän ollut pyrkinytkään.

Espoon musiikkiopiston oppilaiden esittämänä kuullaan otteet Sibeliuksen teoksista Kuusi, Valssi n:o 3, Nocturne ja Impromptu Op. 5 nro 2. Lisäksi kuullaan otteet Sydämeni laulusta, Kullervosta, Finlandiasta, Sibeliuksen viulukonsertosta ja toisesta sinfoniasta sekä Einojuhani Rautavaaran teoksesta Varietude, joka on ollut pakollinen teos Sibelius-viulukilpailussa.

VINKKEJÄ OPETTAJALLE:


  • Kolmannen osan gallupissa kysytään, mitä oppilaat tietävät Sibeliuksesta. Voitte pitää vastaavan gallupin ennen ohjelman katsomista luokassa. Ohjelmassa juontajat pohtivat vaikeaa kysymystä: mikä teki Sibeliuksesta niin suuren säveltäjän? Oppilaat voivat etsiä itse asiantuntijoiden vastauksia eri tietolähteistä.

4. OSA: ”Suomalaisen mielen maisemia”

Millaista oli säveltää Sibeliuksen jälkeen? Neljäs osa esittelee Sibeliuksen varjoon jääneitä suomalaisia säveltäjiä.

Kansallisromantiikan aika alkoi Suomessa todenteolla vasta Sibeliuksen sävellyskauden jälkeen. Musiikissa tavoiteltiin suomalaisuuden ydintä. Sibeliuksen perintö painosti aikalaissäveläjiä, jotka kamppailivat löytääkseen oman tyylinsä. Musiikkipitoisessa neljännessä osassa kuullaan Erkki Melartinin, Selim Palmgrenin, Leevi Madetojan, Aarre Merikannon, Väinö Raition, Uuno Klamin, Einar Englundin ja Einojuhani Rautavaaran sävellyksiä. Espoon musiikkiopiston opiskelijoiden soittamana kuullaan Melartinin Regen ja Peikkotanssi, Palmgrenin Kevätyö ja På lagunen, Englundin Kanat kertovat ja Rautavaaran Pelimannit. Viulisti Siljamari Heikinheimo esittää lisäksi isoisosetänsä Väinö Raition sävellyksen Nocturne.

Suomalainen ooppera on nykyisin arvossaan, ja se on päässyt myös kansainvälisiin parrasvaloihin. Ohjelmassa nähdään otteet Leevi Madetojan Pohjalaisia-oopperasta sekä Aarre Merikannon Juhasta. Lisäksi maininnan saavat Aulis Sallisen Ratsumies, Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset ja Einojuhani Rautavaaran Thomas.

VINKKEJÄ OPETTAJALLE:

  • Oppilaan sivuilla on linkki lyhyisiin suomalaisten säveltäjien esittelyihin. Oppilaat voivat jakautua ryhmiin ja kotitehtävänä tehdä esittelyn mieluisestaan suomalaisesta säveltäjästä – mieluiten kirjastosta hankitun musiikin kera!
  • Pohtikaa luokassa, miten suomalaisuus voi kuulua musiikissa. Millaisin keinoin, rytmein, soittimin ja tunnelmin suomalaisuutta voisi välittää? Onko siihen edes syytä? Esimerkkejä voi etsiä niin klassisen kuin populaarimusiikin parista.

5. OSA: ”Jokaiselle jotakin”

Viidennessä osassa esitellään nykymusiikkia sekä suomalaisten nykysäveltäjien suurimpia nimiä.

Säveltäjä Seppo Pohjola ja sellisti–laulaja Pekka Haahti esittelevät todellisuuteen pohjautuvassa sketsissään Pohjolan säveltämän Rakkaimpani-oopperan syntyprosessia. Rakkaimpani saa ensi-iltansa keväällä 2007. Samalla sivutaan suomalaisia oopperoita kautta aikain. Lyhyet otteet näytetään oopperoista Det sjungande trädet (Erik Bergman), Silkkirumpu (Paavo Heininen), Avain (Kalevi Aho), Riddaren och draken (Mikko Heiniö) ja Kaukainen rakkaus (Kaija Saariaho).

Tämän päivän suomalaisiin säveltäjiin tehdään tuttavuutta musiikkiesitysten kautta. Nuori pianisti Elsa Sorvari soittaa kappaleen Caprice ja juttelee säveltäjä Olli Kortekankaan kanssa. Kortekankaan tavoin monet suomalaiset säveltäjät säveltävät myös lapsille. Espoon musiikkiopiston oppilaiden esittäminä kuullaan otteet kappaleista Paraati (Olli Kortekangas), Ota koppi (Kirmo Lintinen), Hoppeli hop ja Tahmatassu (Riikka Talvitie).

1970-luvulla suomalainen säveltaide oli murroksessa. Korvat auki -yhdistys edusti oman aikansa nuorten näkökulmaa, jota Esa-Pekka Salonen, Magnus Lindberg ja Kaija Saariaho ovat jatkaneet työssään. Korvat auki -yhdistykseen kuulunut Otto Romanowski kertoo elektronisesta musiikista ja säveltämisestä tietokoneen avulla.
VINKKEJÄ OPETTAJALLE:

  • Suomessa on noin 150 klassisen musiikin säveltäjää, joista parikymmentä saa elantonsa yksinomaan musiikistaan. Suomalaiset sävelet Jr. -ohjelmaan ei mahdu tietenkään kaikkien esittelyä, joten oppilaiden tulisi löytää vielä muutama mielenkiintoinen ammattisäveltäjä, jonka nimeä ei löydy ohjelmista. Löydetyt säveltäjät voidaan esitellä muutamalla lauseella – tietenkin mieluummin levyesimerkein.
  • Esimerkkejä: Otto Kotilainen, Sulho Ranta, Usko Meriläinen, Uljas Pulkkis, Juhani Nuorvala, Jarmo Sermilä, Tapani Länsiö, Timo-Juhani Kyllönen, Veli-Matti Puumala, Juha T. Koskinen, Jukka Koskinen, Kimmo Hakola, Harri Ahmas, Harri Vuori, Taneli Kuusisto, Jaakko Kuusisto jne.
    Vinkkejä oppilaat löytävät myös täältä
  • Minkälaista koulutusta säveltäjä tarvitsee? Oppilaat voivat tutustua esim. Sibelius-Akatemian nettisivuilla sävellysoppilaan koulutusohjelmaan. Ennen sitä voidaan yrittää itse listata tarvittavat kurssit – eli keksiä mitä säveltäjä tarvitsee.