YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu / Osa 3 - Kahden Suomen draama 1930-1935 / Kiila / Elvi Sinervo: Viljami Vaihdokas
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Viljami Vaihdokas
Elvi Sinervo: Viljami Vaihdokas

1946 ilmestynyt Elvi Sinervon Viljami Vaihdokas otettiin vastaan optimismia ja toivoa herättävänä romaanina.

Kirjailijaryhmä Kiilan jäsenet jatkoivat kirjallista toimintaansa nopeasti sodan ja vankilasta vapautumisensa jälkeen. Elvi Sinervon vankilassa kirjoittama runoteos Pilvet julkaistiin 1945, samoin kuin Arvo Turtiaisen kokoelma Laulu kiven ja raudan ympyrässä. Turtiaisen vankilakokemuksia kuvaava kirja Ihminen 503/42 ilmestyi 1946. Jarno Pennaselta ilmestyi 40-luvun loppuvuosina neljä runokokoelmaa. Vasemmistokirjailijoiden piiriltä odotettiin suurta aikalaisromaania ja eniten nämä odotukset kohdistuivat Elvi Sinervoon. Viljami Vaihdokkaasta tuli Sinervon pääteos, mutta ei varsinaisesti aikalaisromaani.

Vaihdokas

Viljami Vaihdokas on tarina pojasta, joka vaihtuu vauvana synnytyslaitoksella. Hänen oikeat vanhempansa ovat varakkaita maanviljelijöitä, mutta Viljami joutuu lapseksi köyhän ja juopottelevan puusepän perheeseen. Tummasilmäistä ja ontuvaa Viljamia vierotaan ja häneen juurtuu ulkopuolisuuden ja kuulumattomuuden kokemus. Viljamin pelastaja on hänen mielikuvituksensa ja kykynsä uskoa unelmiin. Kirjan alaotsikko on Tarina pojasta joka halusi tulla Dankon kaltaiseksi. Danko on Maksim Gorkin novellin henkilö, mies joka riuhtaisee sydämen rinnastaan valaistakseen sillä tietä muille ihmisille. Danko on Viljamille esikuva, ja toive löytää muita Dankon kaltaisia saa hänet lähtemään pois puusepän perheen luota.

Näkinkenkä

Viljami Vaihdokas jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa, Näkinkenkä kuvaa Viljamin lapsuutta merenrantakaupungissa ja hänen erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemustaan. Ensimmäinen osa sisältää eniten myyttisiä aineksia, siinä Viljamin kokemat unen ja sadun hetket vuorottelevat kiehtovasti realistisesti kuvatun työläiskorttelien elämän kanssa. Ensimmäisen osan keskeinen elementti on soiva näkinkenkä, jonka Viljami löytää merenstä. Viljamin lisäksi soiton kuulee vain toinen syntyperänsä takia hyljeksitty, isätön Maarit.

Läpi kirjan Viljami kohtaa erilaisia opettajia, ihmisiä joiden kohtalo tai tarinat alkavat muokata hänen maailmankuvaansa. Ensimmäisen osan tärkein opettaja on vanha kattilanpaikkaaja. Hän juuri kertoo Viljamille tarinan Dankosta. Kattilanpaikkuri on täydellinen pasifisti, joka uskoo, että ihminen voi voittaa vihansa, pedon itsessään ja muuttua paremmaksi.

Isien maa

Elvi Sinervo
Toinen osa, Isien maa on matkakertomus ja kehitystarina. Viljami saa tietää olevansa vaihdokas ja hän päättää lähteä maailmalle etsimään oikeita vanhempiaan.

Viljami kulkee kohti pohjoista ja lopulta löytää oikean kotitalonsa, jonne hän pestautuu paimeneksi. Viljamin oikea äiti on kuollut, samoin poika joka synnytyssairaalassa vaihtui. He hukkuivat samana päivänä kun Viljami oli itse hukkua näkinkenkää etsiessään. Viljamin isä on rikas maanviljelijä, kovana ja piittamattomana tunnettu mies. Hänen uusi vaimonsa Kampuran emäntä on toisen osan henkilöistä keskeisin. Emäntä alkaa aavistella Viljamin olevan isännän poika ja kuvittelee tämän tulleen tilalle perinnön toivossa. Emäntä työntää Viljamin jokeen, mutta Viljamin kulkiessa vedenalaisessa maailmassa ja tuntiessa houkutusta jäädä sinne, emäntä herää vihastaan, kauhistuu tekoaan ja pelastaa Viljamin. Emännän teko jollain lailla puhdistaa hänet ja hän on valmis tunnustamaan Viljamin talon pojaksi. Mutta Viljami ei halua jäädä, hän tuntee jälleen erilaisuutensa, aavistaa että jossain on hänen kaltaisiaaan ja lähtee pois isänsä talosta.

Kampuran emäntä ja muut äidit

Kampuran emäntä on yksi kolmesta naisesta, joilla on jonkinlainen äiti-suhde Viljamiin. Oikea äiti on tummasilmäinen haavekuva isännän kamarin seinällä, muistutus ajasta, jolloin isännänkin elämässä oli tunteita. Viljamille äiti on toive löytää koti, mutta koti löytyykin vasta myöhemmin samoin ajattelevien joukosta. Viljamin kasvattiäidillä, puusepän vaimolla on erityinen suhde Viljamiin. Hän on kiintynyt tähän enemmän kuin muihin lapsiinsa, vaikka tietää Viljamin vaihdokkaaksi.Viljami syntyi jalat edellä, hän ontuu, hän on kampurajalkainen, hän on Kampuran isännän poika. Kampuran emännän Viljami saisi äidikseen, jos hyväksyisi Kampuran isännän isäkseen. Kampuran emännässä Viljami saa aikaan muutoksen, tämä havahtuu ensimmäistä kertaa siihen, ettei ole olemassa vain itseään ja omiaan varten.

Savilintu

Tammi
Savilintu
Toisen ja kolmannen osan välissä on ajallinen aukko, kolmannen osan alussa Viljami on saapunut Helsinkiin työnhakuun, oltuaan sitä ennen töissä muissa kaupungeissa. Raoul Palmgrenin mukaan Sinervo suunnitteli kolmannesta osasta Viljamin varsinaista kehityskertomusta, pohjustusta Viljamin poliittiselle heräämiselle, mutta kustantajan asettama aikaraja pakotti Sinervon hyppäämään suoraan lopun tapahtumiin. Lukija kuitenkin hyväksyy siirtymän eikä se selittelyjä kaipaa.

Kolmas osa on nimeltään Savilintu. Savilintu on Viljamin ensimmäisessä osassa muovailema savinen lintu, joka yhtäkkiä lehahtaa lentoon hänen käsistään. Savilintu on Viljamin usko siihen, että hänellä on kyky tulla joksikin, kyky tehdä suuria tekoja.

Viimeinen osa on kerronnaltaan kaikkein realistisin. Aikuistunut Viljami saa alivuokralaisasunnon Hilman luota soittorasiatalosta, samasta Vilhonvuorenkujan talosta Söörnäisistä, jota Katri Vala on kuvannut runoissaan. Hilman poika Hannes tutustuttaa Viljamin lopultakin "meikäläisiin", vasemmistolaiseen työväenliikkeeseen. Viljami on tietämätön eikä ymmärrä asioiden yhteyksiä, mutta ensimmäistä kertaa hän kokee kuuluvansa johonkin, johonkin jossa tehdään oikeita tekoja. Viljamin käsitys maailmasta selkenee, hänelle muodostuu oikea ja väärä, oikeat ja väärät ihmiset, oikea ja väärä puoli.

Kolmannessa osassa Viljamin elämään ilmestyy jälleen Maarit, näkinkengän soiton kuullut tyttö. Maarit on ruvennut itse soittamaan, hän soittaa ravintolassa viululla musiikkia, jolla hän siirtää oamn kaipauksensa ja etsimisensä suoraan Viljamiin. Viljami etsii suurta tehtäväänsä. Maaritin tehtävä sodan aikana on liehitellä saksalaisia upseereita ja sitten urkkia heidän salaisuutensa.

Kun sota syttyy, Viljamin toverit joutuvat vankilaan tai menevät maan alle. Kolmannen osan tärkein opettaja on Simo, desantti, jolle Viljami etsii piilopaikan vasemmistoaktiivi Allanin luota. Viljami hoitaa pieniä kuriiritehtäviä ja kokee roolinsa vähäpätöiseksi, hän odottaa mahdollisuutta tehdä se suuri teko. Kiinnijäämisen uhka on jatkuvasti olemassa Simo opettaa Viljamille jotakin teon tekemisestä:
" Sitä mielettömämmältä tuntuu se, että täytyy kuolla, kun elämä ja teot vasta olisivat edessä. Helpompi olisi kuolla, jos todella olisi tehnyt jotakin sellaista, että olisi tuntenut sen jotakin merkitsevän sekä itselle että muille. Juuri tämän vuoksi niin monet ovat murtuneet. Mutta tässä, luulen, on suuri erehdys. Jos ihminen ei ole kyennytkään tekemään mitään, hän voi tehdä edes kuolemastaan teon."

Viljami tarvitsee Simon sanoja hyvin pian. Allan on ohranan kätyri, Simo ja Viljami vangitaan. Vankikopissaan Viljamia pitävät pystyssä Simon opetukset. Viljami joutuu kuulusteltavaksi ja kuolee ohranan kovakouraisessa käsittelyssä.

Surullisesta lopustaan huolimatta Viljami Vaihdokas koettiin sodanjälkeisessä Suomessa toivoa ja optimismia herättäväksi kirjaksi. 1945 oli ilmestynyt Mika Waltarin suurteos Sinuhe egyptiläinen, jonka pessimistinen maailmankuva tulkittiin keskiluokan pettymykseksi sodan jälkeen. Viljamia pidettiin jopa eräänlaisena vastateoksena Sinuhelle.

Tammi
Viljami Vaihdokas
Kirjailijana Elvi Sinervo vaikeni vain kymmenen vuotta Viljami Vaihdokkaan jälkeen. Julistavuus, ihanteellisuus ja paatos, jotka ovat Viljamin voima, koettiin myöhemmin Sinervon teosten rasitteeksi. 1956 ilmestyi runokokoelma Neidonkaivo, joka sai osin hyvin kielteistä kritiikkiä. Sinervoa syytettiin siitä, että hänen maailmankatsomuksensa oli kahlinnut hänen kirjallisen ilmaisunsa. Neidonkaivo jäi Sinervon viimeiseksi teokseksi ja hän siityi kääntäjäksi. Sinervo oli ehtinyt kirjoittaa runoja, romaaneja, pienoisromaaneja ja näytelmiä ja kääntäjänä hän teki toisen pitkän ja monipuolisen uran.

Anna Korhonen
 

Lähteet

Kalemaa Kalevi: Elvi Sinervo -vuorellenousija
SKS 1989

Elvi Sinervo: Viljami Vaihdokas
Love kirjat 1978
Raoul Palmgrenin esipuhe

» Alkuun


Tapio Tapiovaara

Elvi Sinervo: Viljami Vaihdokas
Kehystarinat
Sivun sisältö

» Vaihdokas
» Näkinkenkä
» Isien maa
» Kampuran emäntä ja muut äidit
» Savilintu
Teematarinat

» Unelma kaupungista
» Kiila
Pikkutarinat

» Turku taidekaupunkina
» Aleksis Kivi -patsaan vaiheet






| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema