Taideteollisuuskeskuskoulun taiteellisena johtajana toimi vuosina 1944-51 Arttu Brummer. Hän oli koulun ensimmäinen johtaja joka ei ollut koulutukseltaan arkkitehti vaan taideteollinen suunnittelija. Brummeria pidetään suomalaisen modernismin taustavoimana vaikkei hän itse varsinainen uudistaja ollutkaan. Arttu Brummer koulutti suomalaisen 1950-lukujen menestyksekkään muotoilijasukupolven. Onni Okkosen ohella Brummer kohotti puheissaan ja kirjoituksissaan suomalaista taideteollisuutta kansakunnan lippulaivaksi.

Opetuksessaan Brummer korosti käsityön merkitystä. Hän piti käsityötä suomalaisen taideteollisuuden ytimenä, ja vastusti funktionalismin pyrkimystä demokraattiseen sarjatuotantoon ja tasa-arvoisempaan esinekulttuuriin uniikkituotteiden sijasta. Toisaalta Brummer ymmärsi teollisuuden vastuun: halvimman esineen suunnittelijan tuli olla alansa ehdoton huippu ja tehtaiden palvelukseen oli saatava parhaat kyvyt.

Arttu Brummerin tunnetuimpiin töihin suunnittelijana kuuluu Eduskuntatalon hallituksen istuntosalin kalustus (1930). Brummer suunnitteli myös maalaistuvan mallisisustukset (1910-20) ja laati ”Kodinsisustajan aapisen” vuonna 1945 osana Väestöliiton Nuorenparin koti-julkaisua.
Arttu Brummer suunnitteli taidelasia Riihimäen lasitehtaalle. Lasisuunnittelijana Brummer oli ennakkoluuloton modernisti. Kalevalan juhlavuonna 1935 suunnitellut teokset Karhu, Petsamo, Tulen synty ja Revontulet toistivat aiheiltaan kansallista mytologiaa ja klassistista muotokieltä.

Arttu Brummer ja Alvar Aalto on usein asetettu toistensa vastakohdiksi. Brummer moitti Aaltoa elitismistä ja piti Artekin tuotteita ”aristokraattisina luomuksina”. Sodan jälkeen Brummer alkoi ajaa demokraattisia aatteita suunnitteluun ja painotti sitä ettei työväenluokka saa jäädä esteettisen elämän ulkopuolelle. ”Päinvastoin sen [työväenluokan] laajuus yhteiskunnassa jo yksin edellyttää, että ellemme pidä esteettistä elämää leikkinä, vaan tahdomme, että se on osa elämäämme, kuten leipä ja juoma, aurinko ja ilma, on meidän käännyttävä juuri tämän kansanaineksen puoleen. Tämä on uusi elämänmuoto jota etsimme.” kirjoitti Brummer Kotikissa lehdessä vuonna 1949.

Tuotanto/Ura

Ura

1913- oma sisustustoimisto
1917 Suomen taideteollisen yhdistyksen näyttelykomissaari
1919-1951 Taideteollisuuskeskuskoulun huonekalusommittelun
sekä heraldiikan opettaja
1922-1924 Käsiteollisuus-lehden toimittaja
1923-1925 Taide-Käsiteollisuus -lehden toimittaja
1927-1951 Taideteollisuusmuseon intendentti
1930-1932 Domus-lehden vastaava toimittaja
1933-1946 Riihimäen lasitehtaan suunnittelija
1944-1951 Taideteollisuuskeskuskoulun muoto-opin opettaja
1944-1951 Taideteollisuuskeskuskoulun taiteellinen johtaja

Sisustustöitä

1920-luvulla: Atlas-pankin sisustus Helsingissä [tuhoutunut]
1930 Eduskuntatalon hallituksen istuntosalin ja sen etuhuoneen huonekalut
1936-1937 Helsingin yliopiston uuden puolen huonekalut
1939 Helsingin yliopiston Metsätieteen laitoksen huonekalut

Lasitöitä

1932 Bubbellasia, malja
1935 Hyökyaalto, malja
1935 Karhu, malja (kristalli)
1938 Kalat, malja (kristalli)
1939 Tulen synty, malja
1941 Kuplia, maljakko
1941 Herre ske din vilja, malja
1943 Sovinto, maljakko (kristalli)
1945 Finlandia, juhlamalja [Sibeliuksen 80-vuotispäiväksi]
1947 Luumu
1947 Hedelmä
1948 Lupus [taidelasiryhmä]

Kirjavinkit

Suhonen, Pekka: Ei vain muodon vuoksi: Suomen taideteollisuusyhdistys 125 vuotta. Otava 2000.

Ateneum maskerad: taideteollisuuden muotoja ja murroksia: Taideteollinen
korkeakoulu 130 vuotta.Päätoimittaja Yrjö Sotamaa. Taideteollinen korkeakoulu 1999. [TAIK:n julkaisuja B, 62.]

Kalha, Harri: Muotopuolen merenneidon pauloissa: Suomen taideteollisuuden kultakausi. Suomen Historiallinen Seura 1997.

Arttu Brummer: taideteollisuuden tulisielu. Toimittanut Marianne Aav.
VAPK-kustannus 1991. [TAIK:n julkaisuja B, 20.]Sisältää artikkelit:
Jarno Peltonen: Taideteollisuuden tulisielu
Markus Brummer-Korvenkontio: Isä pojan silmin
Eila Pajastie: Huonekalupiirtäjä
Marianne Aav: Taidelasia
Antti Nurmesniemi: Arttu
Ilkka Huovio: Näkijä ja tekijä
Annika Nyberg: Opettaja
Severi Parko: Päiväkäsky
Jarno Peltonen: Taideteollisuusmuseon intendentti
Päikki Priha: Tekstiilitaiteen edistäjä
Marianne Aav: Unelma kauneudesta
Arttu Brummer: Aikamme suuntauksia


Ajatus ja sahaus: esseitä Taideteollisen korkeakoulun professoreilta. Toimittanut Elina Melgin. Taideteollinen korkeakoulu 1991. [TAIK:n julkaisuja B, 4.]

Lähteet

Ateneum Maskerad. Taideteollisuuden muotoja ja murroksia. Toim. Yrjö Sotamaa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 62. Taik, Helsinki. 1999.