Pauli Ernesti Blomstedt syntyi vuonna 1900 Jyväskylässä. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1922 ja työskenteli valmistumisensa jälkeen arkkitehti Armas Lindgrenin toimistossa. Myöhemmin Blomstedt työskenteli myös Bertel Jungin toimistossa sekä Gunnar Taucherin apulaisena Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa.

Vuonna 1924 Blomstedt avioitui opiskelutoverinsa arkkitehti Märta von Willebrandtin kanssa. Puolisot perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston vuonna 1926. Blomstedt osallistui useisiin arkkitehtikilpailuihin 1920-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 1926 Blomstedt voitti Liittopankin talon suunnittelukilpailun. Liittopankista tuli Blomstedtin läpimurtotyö. Liittopankin ollessa rakenteilla 1926-1929 Blomstedt voitti kilpailun Suomalaisen Säästöpankin rakennuksesta. Useimmat Blomstedtin kilpailutöistä jäivät palkinnoitta ja vaikka joitakin töitä palkittiin ja lunastettiinkin, olivat pankkirakennukset ainoat toteutuneet kilpailurakennukset.

	»		Lue lisää Pauli E. Blomstedtin tuotannosta.

Kieltolain kumouduttua 1933 tuli Blomstedtista Oy Alkoholiliike Ab:n arkkitehti. Blomstedt suunnitteli mm. Siltasaarenkatu 6:ssa sijainneen Alkon Kansanravintolan sekä Eteläesplanadi 10:ssä sijainneen myymälä- ja hallintorakennuksen sisustukset. Oy Alkoholiliike Ab ja Alkon Kansanravintola Oy olivat myös osallisina hotelli Pohjanhovin rakennuttamisessa, jonka suunnittelun Blomstedt aloitti vuonna 1935. Hän suunnitteli myös Alkon Salmisaaren tehtaiden tilaohjelman vuosien 1934-35 vaihteessa.

Kannonkosken kirkko ja Helsingin Kansanteatterin suunnittelu jäivät Blomstedtin viimeisiksi töiksi. Kansanteatterin suunnitelmat eivät toteutuneet. Kannonkosken kirkko valmistui vuonna 1938, kolme vuotta Blomstedtin kuoleman jälkeen.

Arkkitehdintyönsä ohessa P.E. Blomstedt oli merkittävä kirjoittaja. Hänen kirjoituksensa käsittelivät useimmiten kaavoitusta. Suurkaupunkifantasiat, liikennejärjestelyt ja Le Corbusierin visiot kiehtoivat häntä. Koneromantiikka, teatteri ja yleiseurooppalaisuus yhdisti P. E. Blomstedtia myös Tulenkantajat-ryhmään. Erityisesti arkkitehtipiirejä lähellä olivat Unto Seppänen ja Arvi Kivimaa. Blomstedtin kirjoituksia julkaistiin myös Tulenkantajat lehdessä.

P. E. Blomstedt vastusti voimakkaasti Eliel Saarisen esittämää Helsingin keskustasuunnitelmaa, joka perustui Töölönlahden täyttämiseen ja aseman siirtämiseen Pasilaan. Blomstedt piti kaupungin rannikonmyötäistä ja luontoon sovitettua rakennetta luontevampana kasvumallina. Blomstedt perusteli näkemyksiään sillanrakennustekniikan ja moottoriliikenteen kehityksellä.

P. E. Blomstedtin aktiivinen työura kesti vain kymmenen vuotta. Tänä aikana hän ehti suunnitella näyttelyitä, kirjoittaa; piirtää lavastuksia ja kuvittaa kirjoja. Vuonna 1926 hän toimi Arkkitehtiliiton sihteerinä ja vuosina 1927-35 hallituksen jäsenenä. Vuonna 1934 hänet valittiin Valtion rakennustaiteen asiantuntijalautakunnan jäseneksi.

Ars Suomen taide 5. Toim. Salme Sarajas-Korte. Otava, Keuruu 1990.

Standertskjöld, Elina 1996. P.E. Blomstedt 1900-1935 Arkkitehti. Abacus 6. Suomen rakennustaiteenmuseo. Helsinki.

Tuotanto/Ura

Rakennuksia

1927-1929 Liittopankin talo Helsingissä [myöh. Helsingin osakepankki]
1928-1930 Helsingin suomalainen säästöpankki
1931 Jyväskylän hautauskappeli
1933-1938 Kannonkosken kirkko
1934-1935 Kotkan suomalainen säästöpankki
1935-1936 Hotelli Pohjanhovi Rovaniemellä [tuhoutui 1944]

Sisustuksia

1929 Carelia-apteekki Helsingissä
1930 Hotelli Helsinki
1930-luvulla Alkon arkkitehtina useita ravintola- ja myymäläsisustuksia

Kirjavinkit

Standertskjöld, Elina: Rationalisoitu ekspressionismi: P. E. Blomstedtin
arkkitehtuuri-ideologia. Taidehistorian lisensiaatintyö, Helsingin
yliopisto 1995.

Blomstedt, Yrjö, toim.: P. E. Blomstedt, arkkitehti. Suomen arkkitehtiliitto 1951. [sisältää P. E. Blomstedtin keskeisimmät kirjoitukset]