Häne on kirjoittanut maineikkaat, komeat kirjat Berliinistä ja Ingmar Bergmanista.Vuonna 1986 hän sai Finlandia-palkinnon romaanista, joka on osa alati laajenevaa, balzacmaiset ulottuvuudet saanutta sarjaa. Donner oli ohjannut joitain lyhytkuvia Suomessa ennen kuin avasi ohjaajanuransa Ruotsissa.

Neljän elokuvan sarjan merkittävimmät teokset lienevät ensimmäinen ja viimeinen, Syyskuinen sunnuntai ja Poikkiparru (1965), yleisenä ansiona tietty intiimien tilanteiden taju ja ironinen kyky kertoa tapakulttuurin olennaisuuksista. Sitten seurasi kiistelyä, kohua, innostusta, halveksuntaakin herättänyt suomalainen sarja. Sen ensimmäinen oli myös paras: Mustaa valkoisella on kestänyt sekä "sosiologisena" todistuskappaleena loppuunpalamisen rajalla kamppailevasta myyntimiehestä että hajoavasta keskiluokkaisesta avioliitosta, jonka ristiriitojen näyttämö on sänky, milloin kenenkin. Myös Naistenkuvien (1969) rento "totuuselokuva" toi polttopisteeseen keskiluokan, päähenkilönä nyt pornoelokuvien tekijä, jota Donner (myös Mustaa valkoisella -elokuvan tähti) itseironisesti esittää. Elokuva on rinnakkaistapaus merkittävälle dokumentaarille Perkele!, jonka Donner kuvasi eri puolilla Suomea, niin maan mahtavien kuin köyhienkin toimiessa suorasukaisina todistajina.

Jos näissä elokuvissa oli oivalluksia eroottisesta kulttuurista ja suomalaisista estoista, Donner hukkasi paljon tästä vireestä jo 70-luvun alun elokuvassa Anna, jonka pääosassa oli jälleen Harriet Andersson, hänen ruotsalaisten elokuviensa tähti. Myöhemmän kauden Miestä ei voi raiskata ja Dirty Story yhdistivät Donnerin ruotsalaisen ja suomalaisen kauden viritykset, mutta sittemmin Donnerin aika on mennyt aika täydellisesti yhteiskunnan muilla areenoilla. Alunperin olennainen toiminta tuottajana on käynyt vuosi vuodelta yhä hajamielisemmäksi, mutta omista ohjaajankyvyistään hän on antanut tuoreenkin näytön, elokuvan Kekkosesta, joka tosin on televisiolle tehty.

Tuotanto/Ura

Ura

Elokuva- ja kirjallisuusarvostelijana sekä kolumnistina useissa lehdissä;

Jörn Donner Productions oy:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 1966;

Ruotsin filmi-instituutin elokuvamuseon ja kansainvälisen toiminnan johtaja 1972 - 1975, elokuvatuottaja 1975 - 1977, toimitusjohtaja 1978 - 1982;

Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) kansanedustaja 1987 - 1995;
tasavallan presidentin valitsijamies 1988;
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1990 - 1991;
eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja 1991 - 1994;
Suomen Efta-parlamentaarikkojen puheenjohtaja 1991 - 1995;

Suomen pääkonsuli Los Angelesissa 1995 - 1996;
Ulkoasiainneuvos 1995 – 1998;
Euroopan parlamentin jäsen 1996 – 1999;

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1969 – 1972, 85-92.
Tammisaaren kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2001.

Teoksia

Välsignade liv, 1951
Slå dej inte till ro, 1952
Våra filmproblem : Filmipulmamme, 1953
Brev, 1954
Jag, Erik Anders, 1955
Bordet, 1957
Rapport från Berlin, 1958
På ett sjukhus, 1960
Helsingfors : Finlands ansikte, 1961
Djävulens ansikte, 1962
Rapport från Donau, 1962
Nya Boken om vårt land, 1967
Världsboken, 1968
Tapaus Naisenkuvia, 1970
Sommar av kärlek och sorg, 1971
Marina Maria, 1972
Sverigeboken, 1973
Nu måste du, 1974
Angelas krig, 1976
Sagt och gjort, 1976
Jakob och friheten, 1978
Angela och kärleken, 1981
Gabriels dag, 1982
Far och son, 1984
Hemåt i höstregn, 1985
Viettelysten aika, 1985
Presidenten, 1986
I stadens hjärta, 1987
Motströms, 1988
Frihetens fångar, 1989
Mitt Finland helt enkelt, 1990
Houkutusten aamu, 1990
Suomi-kuva vuonna nolla (M. Häikiön kanssa), 1990
Rapport från Europa, 1990
Fazer 100, 1991
Huset där jag bor, 1992
Husrum, 1993
Tillfälligheters spel, 1993
En kärleks historia, 1994
Anstalten, 1995
Varför finns jag till, 1998
Hjärtat är en svekfull vän , 2001
Att leva är att dö (J. Vikströmin kanssa), 2002
Kärlekens Ingenmansland , 2002

Elokuvaohjauksia

Vittnesbörd om henne, 1962 – 1963
Syyskuinen sunnuntai, 1963
Rakastaa, 1964
Täällä alkaa seikkailu, 1965
Poikkiparru, 1967
Mustaa valkoisella, 1968
Sixtynine, 1969
Naisenkuvia, 1970
Anna, 1970
Perkele! Kuvia Suomesta, 1971
Hellyys, 1972
Baksmälla, 1972
Tre scener med Ingmar Bergman, 1975
The Bergman File, 1977
Män kan inte våldtas, 1978
Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä, 1982
Dirty Story, 1984
Brev från Sverige, 1987
Ingmar Bergman : om liv och arbete, 1998
Presidentti, 2000

Kirjavinkit

Haavikko, Ritva (toim.): Miten kirjani ovat syntyneet 3 : virikkeet, ainekset, rakenteet. WSOY 1991.

Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Tammi 2000.

Saarinen, Esa: Jörn Donner. WSOY 1987.