Edvon Laine. Kuva: Yle
Laine Edvin

Edvin Laine oli suomalaisessa elokuvassa jonkinlainen "Jumalan valitsema kansallisohjaaja".
Uusien aikojen ihminen

Edvin Laine oli suomalaisessa elokuvassa jonkinlainen "Jumalan valitsema kansallisohjaaja" tai ainakin tämä Tuntemattoman
sotilaan (1955) ohjaaja näytteli sellaista osaa antaumuksellisesti.

Ulkomailla hänen pääteoksensa realismia ja sodanvastaisuutta verrattiin Pabstin ja Milestonen kuuluisiin teoksiin. Tosiasiassa
useimmat Laineen teokset ovat täsmälleen sitä pahamaineista "filmattua teatteria", josta suomalaista elokuvaa on paljon syytetty: komediat olivat usein vähän väkisin tehtyjä, melodraama oli hänen käsissään melkein brutaalia ja päällekäyvää.

Sosiaalisen draaman paino

40-luvun lopulla Laineen omaksi lajiksi vakiintui sosiaalinen draama: ongelmaelokuvia, jotka hipaisivat todellista realismia, mutta itse asiassa väistivät sen. Niiden keskellä kuitenkin valmistui Prinsessa Ruusunen (1949), suomalaisen elokuvan ehkä puhtain ja tyylillisesti valloittavin lastenelokuva, kaunis kohokohta keskellä uraa joka oli omalaatuinen yhdistelmä herkkyyttä ja burleskia.

Laineen tyyli - usein jonkinlaista väkivahvaa ja suoraviivaista pirttirealismia - vetosi vastustamattomasti suureen yleisöön hiukan
samassa mielessä kuin siihen myöhemmin vetosivat television viihdesarjojen tutunomaisuus ja familiäärisyys. Suomi, harrastelijanäyttelijöiden ja kesäteatterien luvattu maa, on aina säilyttänyt luottamuksensa puskateatteriin ja sen estetiikkaan.

Suomielokuva ylitse muiden

Yllättävästi yli kymmenen vuotta Suomen sotien loppumisen jälkeen valmistunut Tuntematon sotilas oli paitsi merkittävin suomalainen sotaelokuva, myös ensimmäinen.

Aihepiiristä olivat kertoneet vain sotilasfarssit, eikä Tuntematon sotilas oikeastaan saanut jatkoakaan. Sota oli kaiketi ollut liian suuri trauma, ja kun Väinö Linna julkaisi mestariteoksensa Tuntematon sotilas vuonna 1954, se aloitti merkityksellisen ajatus-ja tunneprosessin.

Edvin Laineen elokuvaversiosta tuli kokoava esitys siitä, mihin suomalainen elokuva jaksoi nousta, kun inspiraatio oli todellinen, kaikkien mukanaolijoiden jakama.

Teos on suomalaisen elokuvan välitön klassikko, realistinen taistelukuvaus ja ryhmäkuva jatkosodan (1941-44) Suomesta ja sen miehistä ja samalla tutkielma suomalaisesta kuolemasta.

Mukana on maan vahvin näyttelijäkaarti, jonka suulla lausuttuina
Linnan romaanin mehevät repliikit tulivat saavuttamaan pysyvän aseman kansan sydämissä. Teoksen jänneväli on komea, asemasodan rauhallisista hetkistä (jolloin sodalla on kaikki rauhanajan oleskelun tuntomerkit) hirveään täystuhoon, jolloin ihmiset ja luonto tuhoutuvat sokeasti. Leppoisista ja improvisoidun
tuntuisista tunnelmista siirrytään neuroosin, pelon ja psykoosin äärimmäisiin ilmauksiin. Muuan kohtaus kokoaa tämän kaiken. Tiheä savu on laskeutunut metsän päälle tavalla, joka tavoittaa jotain
olennaista elämän läpitunkemattomasta, sattumanvaraisesta, julmasta oikullisuudesta välähdyksen kuoleman itsensä työskentelystä.

Aikalaiset lukivat teoksen kaikkein suurimpiin sotaelokuviin; hyvin mahdollisesti sen paikka on niiden rinnalla.

Peter von Bagh

Tuotanto/Ura

Teatteriura

1927-1935 Turun teatterin näyttelijä
1935-1937 Tampereen työväen teatterin näyttelijä-ohjaaja
1937-1940 Tampereen työväen teatterin apulaisjohtaja
1940-1943 Tampereen työväen teatterin johtaja
1943-1953 Helsingin Kansanteatterin ohjaaja-näyttelijä
1953-1973 Suomen Kansallisteatterin ohjaaja

Ohjasi mm. lukuisia ulkomaisten näytelmien suomalaisia kantaesityksiä
(Saroyan, O'Neill, Tennessee Williams, A. Miller, Anouilh, Dürrenmatt)

Elokuvaohjauksia

1943 Yrjänän emännän synti
1945 Ristikon varjossa
1946 Kultainen kynttilänjalka
1946 Kultamitalivaimo
1948 Laitakaupungin laulu
1949 Ruma Elsa
1952 Vihaan sinua - rakas
1952 Niskavuoren Heta
1953 Jälkeen syntiinlankeemuksen
1954 Niskavuoren Aarne
1955 Tuntematon sotilas
1957 Musta rakkaus
1957 Niskavuori taistelee
1958 Sven Tuuva
1962 Pinsiön paroni
1968 Täällä Pohjantähden alla
1970 Akseli ja Elina
1975 Luottamus
1977 Viimeinen savotta
1983 Akallinen mies

Kirjavinkit

Laine, Edvin: Asiat halki. Kirjayhtymä 1973.

Laine, Edvin: Itse asiassa kuultuna. Haastattelijat Pekka Holopainen ja Leo Lehdistö. WSOY 1979.

Laine, Edvin: Tuntematon sotilas ja pylvässänky: elämäni esirippuja ja valkokankaita.Aineiston koonnut ja muistiinmerkinnyt Ritva Heikkilä. Tammi 1983.

Kalemaa, Kalevi: Edvin Laine - sisulla ja tunteella. WSOY 2003.

Bagh, Peter von: Tuntematon sotilas. Teoksessa Suomen Kansallisfilmografia 5. s. 421-424. Suomen elokuva-arkisto 1989.

» Alkuun

Sivun sisältö

» Uusien aikojen ihminen
» Sosiaalisen draaman paino
» Suomielokuva ylitse muiden
» Tuotanto/Ura
» Kirjavinkit
Henkilötiedot

Laine, vuoteen 1906 Bovellán, Edvin Armas
13.7.1905 - 18.11.1989

Arvo:
professori 1974
Ammatti:
ohjaaja, näyttelijä, teatterinjohtaja
Koulutus:
1923-1928 Työväen Näyttämöiden Liiton kursseja, Suomen Näyttämöopisto
Palkinnot:
1952 Jussi-palkinto elokuvan 'Niskavuoren Heta' ohjauksesta
1955 Pro Finlandia -mitali
1955 Jussi-palkinto elokuvan 'Tuntematon sotilas' ohjauksesta
1964 Suomen Näyttämötaiteen kultainen ansiomerkki
1968 Jussi-palkinto elokuvan 'Täällä Pohjantähden alla' ohjauksesta
1980 Helsinki-mitali
1985 Ida Aalberg -mitali






| Lähetä sivu tuttavallesi