YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu / Osa 1 - Tällaisia me olemme 1900-1920 / Aino Ackté ja Olavinlinnan oopperajuhlat
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Aino Ackté, Museovirasto
Aino Ackté ja Olavinlinnan oopperajuhlat

Kuuluisa primadonna Aino Ackté muistetaan myös ensimmäisistä oopperajuhlista 1912.
Tulisieluinen organisaattori

Aino Acktén loistava kansainvälinen ura primadonnana Pariisin Suuressa Oopperassa ja New Yorkin Metropolitanissa alkoi osoittaa päättymisen merkkejä jo 1910-luvulle saavuttaessa. Laulajattaren ääni alkoi reistailla. Liian nopea kiiruhtaminen ja liian raskaat dramaattiselle sopraanolle tarkoitetut roolit olivat tehneet tehtävänsä. Niinpä Ackté suuntasi tarmonsa ja kunnianhimonsa organisointitehtäviin.

Vuonna 1911 Ackté perusti yhdessä Edvard Fazerin ja Oskar Merikannon kanssa Kotimaisen Oopperan, nykyisen Suomen Kansallisoopperan edeltäjän. Kevätkaudella 1912 puhkesi Kotimaisessa Oopperassa Aino Acktén ja koko oopperan henkilökunnan välillä sovittamaton riita, jonka seurauksena Ackté jätti oopperan.

Tässä vaiheessa laulajattarelle muistui mieleen hänen ensimmäinen vierailunsa Savonlinnassa. Kesällä 1907 Ackté oli esiintynyt Olavinlinnassa Mikkelin läänin Nuorsuomalaisten järjestämässä juhlassa, ja ihastunut linnan idylliseen kauneuteen.

Kansainvälinen festivaali talkoovoimin

Tuumasta toimeen, ja niinpä keväällä 1912 Aino Ackté alkoi järjestää väsymättömällä tarmolla jo samana kesänä pidettäviä kansainvälisiä Olavinlinnan oopperajuhlia. Juhlien ohjelmisto perustui pääasiassa suomalaisten säveltäjien teoksiin, ja tällä valinnalla Ackté halusi tuoda esille suomalaista identiteettiä sortovuosien keskellä.

Muinaistieteellinen toimikunta yritti estää Acktén suunnitelmat vetoamalla näyttämölaitteista linnalle mahdollisesti aiheutuviin vaurioihin, mutta laulajatar sai runnottua läpi myönteisen päätöksen rautaisen tempperamenttinsa avulla.

Juhlia suunniteltiin ja valmisteltiin talkoovoimin. Savonlinnalaiset olivat innokkaasti mukana hankkeessa; he osallistuivat kulissien ja pukujen valmistukseen, koristemaalarit tekivät ilmaista työtä ja tansseja harjoiteltiin paikallisin harrastelijavoimin.

Luonnonläheinen Aino-ooppera

Olavinlinnan oopperajuhlat avattiin ensimmäisen kerran 3.7.1912 Olavinlinnassa pidetyllä kansankonsertilla. Samana iltana oli Erkki Melartinin Kalevalaan perustuvan Aino-oopperan ensi-ilta. Aino Ackté lauloi nimiosan.

Linnanpihan täytti monenkirjava yleisö: kylpylävieraita, kulttuurielämän edustajia ja Savonlinnan omaa hienostoa, mutta myös ympäröivältä maaseudulta oli saapunut väkeä. Paikalla oli myös kaksi venäläistä musiikkiarvostelijaa.

Esitysten alussa täytyi kuuluttaa neljällä kielellä yleisössä istuville naisille, jotta he riisuisivat näkyvyyttä estävät suurikokoiset hattunsa. Aino-oopperan ensi-illasta Hufvudstadsbladet kertoo, kuinka Erkki Melartin piti aarioiden välillä pitkiä taukoja antaakseen myös linnanpihassa laulaville peipposille tilaisuuden esiintyä.

Olavinlinnan oopperajuhlat pidettiin vuosina 1912-14, 1916 ja 1930, jonka jälkeen seurasi 37 vuoden tauko.

Juha T. Koskinen
 

Lähteet

Pentti Savolainen : Balladi Olavinlinnan oopperajuhlista. Porvoo 1995.
Outi Pakkanen : Aino Ackté, Pariisin primadonna. Porvoo 1988.
Aino Ackté. Elämänkaari kirjeiden valossa. Toimittaneet Pentti Savolainen ja Matti Vainio. Helsinki 2002.

» Alkuun

Sivun sisältö

» Tulisieluinen organisaattori
» Kansainvälinen festivaali talkoovoimin
» Luonnonläheinen Aino-ooppera






| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema