Suomalainen ooppera sai oman talon entisestä Aleksanterin teatterista Bulevardilla ja aloitti siellä toimintansa tammikuussa 1919. Oopperan ensimmäinen johtaja Edvard Fazer oli tanssin ystävä ja tunsi eurooppalaista ja venäläistä balettia. Oli pitkälti hänen ansiotaan, että oopperan yhteyteen perustettiin suomalainen baletti. Ensimmäiseksi balettimestariksi tuli George Gé ja ensimmäiseksi esitettäväksi baletiksi valittiin ei enempää eikä vähempää kuin Joutsenlampi. Joutsenlammen ensiesitys oli tammikuussa 1922.

	Tyttöjä baletin harjoituksissa 1933

Helsingissä toimi montakin tanssikoulua, joiden oppilaista uuden baletin tanssijakaarti muodostui. Helsingissä oli myös olemassa baletista kiinnostunut yleisö, sillä pietarilainen baletti oli vieraillut kaupungissa useita kertoja. Baletti lähtikin hyvin liikkeelle, Joutsenlampi oli koko oopperan menestynein esitys kaudella 1922-23.

			Margareta von Bahr kertoo omasta balettikouluajastaan Aleksanterin teatterissa.

Ensimmäistä suomalaista kokoillan balettia saatiin odottaa lähes kymmenen vuotta. Erkki Melartinin säveltämä, vedenalaiseen maailmaan sijoittunut Sininen helmi sai ensiesityksensä helmikuussa 1931. Heti saman vuoden joulukuussa esitettiin Väinö Raition baletti Vesipatsas.

	»		Väinö Raition taiteilijaesittely

	Maggi Gripenberg tanssii Kaivopuistossa.

Tanssia oli Suomessa tietenkin esitetty paljon ennen baletin perustamista. Myös moderni tanssi oli saapunut Suomeen jo 1910-luvulla. Maggie Gripenberg oli tutustunut Isadora Duncanin vapaan tanssin ajatuksiin ja piti oman tanssi-illan Kansallisteatterissa jo 1911. Vapaan tanssin liikekieli oli aivan erilainen kuin kurinalaisen klassisen baletin, "vapaa" ja "luonnollinen". Moderniin tanssiin ei kuulunut myöskään balettitossuja vaan Maggie Gripenberg tanssi paljain jaloin.

			Marjo Kuusela kertoo vapaan tanssin alkuajoista.

Maggie Gripenbergin tanssi oli Suomessa aivan uudenlaista ja se teki voimakkaan vaikutuksen mm. kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeltiin. Venny Soldan teki useita maalauksia ja piirroksia Gripenbergin liikekielestä.

Modernin ja klassisen tanssin välillä ei ollut mitään suurta vastakkainasettelua. Maggie Gripenbergin tanssiryhmää oli käytetty jo ensimmäisissä oopperan esityksissä ja Gripenberg teki useita koreografioita baletille, mm. Sibeliuksen pantomiimiin Scaramouche.

Lähteet

Suomen Kansallisbaletti 1922-1972 (Irma Vienola-Linfors, Raoul af Hällström)
Musiikki Fazer 1981

Riitta Konttinen: Boheemielämää